Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. heinäkuuta 2025
Hän, josta olen viisi vuotta uneksinut, jota olen pitänyt jaloimpana, ylevimpänä olentona maailmassa, hän on tuollainen raukka, tuollainen sivistymätön jölli. Minulla ei ole enää Anttia, tuota ihanaa kuvaa, jota lapsuudestani olen kirkkaana tähtenä rinnassani kantanut. Voi minua onnetonta! Viidestoista kohtaus. Perhana vieköön! Joko niin paljon! Satuin torkahtamaan. No missä olet ollut?
Vaiti! sanoi mylady; elkäämme edes hiiskuko mitään semmoista hänestä; kaikki minun onnettomuuteni lähtee siitä, että minä kerta melkein tuolla tavoin kuin te nyt satuin sanomaan eräälle naiselle, jota luulin ystäväkseni, vaan joka petti minut. Oletteko tekin petoksen uhri? En, sanoi hoidokas, en petoksen vaan alttiuden!
Usein juohtuukin mieleeni, että Jumala arvattavasti oli aikonut minua sepäksi, vaikka pahaksi onnekseni satuin jäämään pajan oven ulkopuolelle. Se oli kyllä ikävä tapaturma, sillä sen kautta jäi tämä valtakunta parasta hevoskengittäjäänsä vaille! Vaan annappas tänne tuo leiviskän painava vasara-kolhuri, jotta saan tarkastaa, onko se entisessä kunnossaan!"
Satuin vaan siihen rakastumaan, ei siinä muuta ollut. Vai niin, että satuit, oikaisi Laara. Mikä se satutti muu kuin tavaran toivo silloinkaan. Etpähän sattunut köyhempiin, mikäs siinä oli? Ei toki antanut arvo tuskin sanaa vaihettaa. Jos minullakin olisi ollut nykyinen omaisuus, niin ehkä sitten olisin ollut jotain mielestäsi, vai mitenkä? Reittu joutui pulaan, miten vastata.
Se kantautui siinä puheeksi, kun maisteri alkoi kysellä Petulta, että milloinka ne häät pidetään. Ja kun se maisteri on niin ropakkatuumainen, niin jopa itse sanoi, että hän tulisi mielellään vihkimään. Siihen minä satuin sanomaan, että maisteri se kutsuttaisiin hyvinkin, vaan sitä ei tiedä, kun ne niin usein täällä vielä kuulutuksistakin purkavat ja siitä se puhe sai alkunsa.
Minä koetin kaikin tawoin saada selwille tuon kummallisen elämän muutoksen syytä, mutta ei, salaisuutena se waan pysyi. Eräänä kertana satuin minä tuommoisena iloisena aikana astumaan waimoni kamariin. Samassa tuokiossa hawaitsin, että hän hätäisesti kätki jotain. Silmänräpäyksessä olin minä käsittäwinäni asian oikean laidan. 'Rakas Mari! Ethän toki Jumalan tähden ole ruwennut...
Halusin saada selville, oliko tämä miellyttävä piirre hänelle omituinen, vai johtuiko se mahdollisesti niistä naisten asemaa koskevista yhteiskunnallisista muutoksista, mitä epäilemättä oli tapahtunut sitte minun aikakauteni. Kun satuin samana päivänä olemaan kahden tohtori Leeten kanssa, käytin tilaisuutta hyväkseni ja johdin keskustelun tähän asiaan.
Aina missä työtä vaan saa. Tähän aikaan en missään. No mikäs mies te olette? Kivityössähää mie oli, mu' satuin syömään toisen miehen eväät, niin ajettiin pois. Hmhm! VI:s KOHTAUS. Edelliset, Kaski. Tulee kurjissa vaatteissa, humalassa. Onko teillä juotavaa? On kahvia. Antakaa kymmenen pennin edestä. Menee oikeanpuolisen pöydän luo, panee rahan pöydälle. Tuoss' on viimeinen. Itsekseen.
Yhtähyvin hän aina yhä kuljeskelee ympäri, ja vaikkei kukaan hänestä pidä vähintäkään lukua, niin hän kuitenkin, jos tuttavien kanssa yhteen sattuu, rukoilee, että he Jumalan tähden eivät mainitsisi häntä oikealla nimellä, sillä siitä saattaisi joku kuulla, ja silloin hän olisi hukassa. Murhamies. Kolme kertaa satuin hänelle vastaan. Aina se sama hurja, huima katsanto.
Kuten tiedät jätti isäukko minulle talon viime syksynä... Eihän emännätön talo pitkälle riitä!... ja niinpä aloin minäkin katsoa emäntää talooni. Siinä mielessä satuin tänne Sillankorvaankin ... sinä tiedät? Niin...
Päivän Sana
Muut Etsivät