Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Mutta suoraksi oikaisihe seitsemänkymmenenviiden vuoden vanhan naisen koukistunut vartalo, ja hän virkkoi yhden ainoan sanan, joka sai kaikki läsnä olijat kauhistumaan. Vääräuskoinen! huusi hän. Piispa säpsähti. Hän alkoi aavistaa siihen toista syytä kuin jumalatonta sakramenttien halveksimista. Ja piispa oli yhtä kiivasluontoinen kuin voimakaskin.
Kosk' oli aika joutununna, Määräpäivät päätynynnä, Saattoipa sanan edellä, Kantoi kaunis Gabrieli, Herran enkeli ihana, Natsaretin neitoselle Maarialle mielehisen; Tulla Luojan tuottajaksi,
Käännän purtesi kumohon, alas keulan keikahutan, jos en saa tosia kuulla, kunne lähteä käkesit, kuulla tarkkoja tosia, valehia viimeisiä." Silloin vanha Väinämöinen sanan virkkoi, noin nimesi: "Toki ma sanon toetki, jos vähän valehtelinki: läksin neittä kosjomahan, impeä anelemahan pimeästä Pohjolasta, summasta Sariolasta, miehen syöjästä sijasta, urohon upottajasta."
Sanan virkkoi, noin nimesi: "Onko saarella sijoa, maata Saaren manterella, minun leikki lyöäkseni, tanner tanhuellakseni Saaren impien iloissa, kassapäien karkeloissa?"
Mutta malta!" huusi Petrovitsch, kun Lents oli menemäisillään, "vielä sanon sanan, yhden ainoan sanan vaan".
Olipa hän toimittanut sisarelleni helpompaa ompelutyötä, jota hän hoitajan neuvolla kykeni tekemään ja sai siten irrotetuksi jonkun rahakipeneen, millä voitiin silloin tällöin ostaa leipänaula, särvintippu ja joskus pieni voinnokarekin. Sukulaistalon rouva lähetti palvelijallansa sanan, että sisareni ja minä saisimme käydä siellä puolisella kahdesti viikkoonsa olihan sitä siinäkin.
Mist' on orja sarven saanut, torven raataja tavannut, kun tuo soitelleen tulevi, toitatellen torvettavi, puhki korvani puhuvi, läpi pääni läylentävi?" Kullervo, Kalervon poika, sanan virkkoi, noin nimesi: "Suolt' on orja sarven saanut, tuonut torven liettehestä. Jo nyt on karjasi kujalla, lehmät lääväpellon päässä; saaospa savun panohon, käyös lehmät lypsämähän!"
En koskaan ole tieteellisissäkään nimityksissä nähnyt käytettävän semmoista sanaa, ennen vanhaan oli Kreikan maalla Aristoteles niminen viisaus-tieteiliä, jonka nimi vähän vivahtaa yhdenkaltaiselta tuon hänen mielestään niin mahtavan arttikuulus sanan kanssa, mutta asian luonto jossa hän tuota sanaansa käytti ei osoittanut, että hän olisi Aristotelesta tarkoittanut.
Hän jo katui sydämestään, ettei sittenkin kääntynyt, seisahtunut, kysynyt tuolta körttipapilta karskisti: »Oliko jotakin asiaa, vai?» Pappi olisi ruvennut saarnaamaan, mutta hän olisi kironnut ja sanonut, ettei hän ole kirkon kipeä eikä Jumalan sanan vaivainen. »Mitä sen tarvitsee häntä katsella!» Esa oli kiukustunut siitä, ettei ollut näin menetellyt.
Hällepä näin Priamos, jumalainen vastasi vanhus: "Ken sinä, ystävä, lienetkään, ken sull' isä, äiti? Niin sanan kauniin sai polopoikani kohtalo sulta!" Hällepä virkkoi näin Zeun airut, tappaja Argon: "Siis mua tutkien noin kysyt Hektorin seikkoja, vanhus!
Päivän Sana
Muut Etsivät