United States or Senegal ? Vote for the TOP Country of the Week !
Oli kerran ah mene mielestäin se milloinkaan ei ehtoo näyn näin minä näillä silmilläin, kun katselin rannan lehtoon. Tuli rantahan morsian seppelepää oli salmi ja salmessa saari suvi-illan ilmahan istahti tää kuin korkean taivaan kaari. Hän lauloi laulun kummallisen mene milloinkaan ei ehtoo Hän lauloi: »Vei vesi kaunehen, sitä kaivaten kuljin ma lehtoon.
Kun tytöt nyt kaikin tulivat sisälle, oli hän todellakin halukas tietämään, kuka noista kolmesta, joita hän ei ennen tuntenut, oli uusi opettajatar. Lilli, joka heti juoksi vanhaa tätiä tervehtimään, esitteli: »Rovasti Nurmen tyttäret, neidit Helvi ja Selja, sekä neiti Salmi.» »Vai niin te tulette siis meidän uuteen kouluumme opettajattareksi», sanoi neiti Joppe ja katseli tarkastellen neitosta.
Läksin sentähden vaeltamaan itäänpäin pitkin eteläistä rantaa toivoen löytäväni talon, jossa saisin lämmitellä ja mahdollisesti myöskin kuulla jotain kadottamistani tovereista. Pahimmassa tapauksessa nousee kuitenkin pian aurinko, niin ajattelin, ja kuivaa vaatteeni. Vähän aikaa kuljettuani pysäytti minut salmi tahi meren lahti, joka näytti pistävän kauas maan sisään.
Harjoitellessaan nyt kosmografillisia ja meritieteellisiä opintoja, tuli hän siihen vakuutukseen, että Maustesaarille paraiten päästäisiin Balboan löytämän valtameren poikki, kunhan vain löydettäisiin siihen johtava salmi, jonka olemassa-oloa hän ei epäillyt.
He puolestaan saattaisivat kuitenkin jonkun verran lohdutella itseään oppiessaan likemmin tuntemaan nykyajan viisautta, jonka he kaiketi pian oppisivatkin, sillä 'pian on souttu soukka salmi, mitattu meri matala'. Voisipa tapahtua niin, että he yhtyisivät joihinkuihin semmoisiin nykyajan mahti viisaisin, jotka tuskin pystyvät erottamaan haapaa koivusta ja kuusta petäjästä.
Saatan paraiten vertailla heitä, jos sanon, että Ragnhild on kuten komea puutarhakukka ja neiti Salmi ainoastaan metsäkukka.» »Kenpä ei ennen valitsisi kainoa kielokkia kuin komeaa puutarhakukkaa», sanoi patrunessa.
Sinne tänne kulki haukku muuttuen milloin äkäiseksi ja rähiseväksi, joka oli merkki siitä, että otus oli vastarintaan pysähtynyt, milloin taas jonkin ajan kuluttua kokonaan vaieten tietäen sitä, että nopea eläin oli jättänyt ajajansa kauaksi jälkeensä. Kaitainen salmi oli mantereen ja ensimmäisen kannakseen kuuluvan saaren välillä.
Juuri näitä ajatellessani tuli tuo peljätty salmi eteen. Mitäpä siinä muuta neuwoa oli, kuin täytyi ruweta wuonaamaan sen yli. Heti rannalta lähdettyä nousi wesi rekeen ja minun täytyi nousta seisomaan. Niin paljon kuin pimeänpäästä mahdollista oli, koetin hewosta ohjata kohtisuoraan uoman poikki. Kuta etemmäksi mentiin, sitä sywemmästi oli wettä.
Nähtävästi nämätkin olivat tulleet tänne ihailemaan luonnon kauneutta, sillä he istuivat siinä aivan vaiti katsellen merta, joka olikin hyvin ihana, sillä se oli varsin tyyni. Kaukana näkyi veneitä purjehtivan; niissä oli merensaarelaisia, jotka palasivat Turusta kauppaa tekemästä, ja juuri edessämme oli salmi, joka erotti ihanan Luonnonmaan saaren mannermaasta.
Päälliseksi oliwat maat melkein lumettomat, ainoastaan tien paikalla oli läpeensä jäänkaltoa; se seikka lisäsi wielä pimeyttä. Minulla oli wielä ylimentäwänä eräs kaitainen salmi. Tämä salmi wälitti yhteyttä erään ison sisälahden ja meren wälillä. Sen kautta purki meri luodewettä lahteen ja lahti taas takaisin mereen.