Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. syyskuuta 2025
Usein muurarin sairastusaikana istui Matti hänen vuoteensa vieressä puheellaan lyhentämässä sairaalle ikäviä yön hetkiä. Muutamien viikkokausien kuluttua tointui sairas vähän taudista, joka ei jaksanut sortaa hänen voimakasta ruumistaan, ja silloin täytyi hänen muuttaa asumaan Matin luo, "ainakin niin kauaksi kuin kunnolla työhön kykenisi", oli Matti sanonut.
Sairas vihdoin ymmärsikin asemansa ja suuteli Annaa ja Ollia lämpimästi. "Mitä me nyt teemme sairaalle?" kysäsi Olli. "Minulla on hevonen ja reki tuolla kujansuussa, menkää joku noutamaan se tänne!" komensi Anna. Matti, joka oli ensin lukenut sairaalle julman tuomion, juoksi täyttä laukkaa noutamaan hevosta eikä viipynytkään monta minuuttia ennenkuin hevonen oli paikalle.
Kun tämä oli lähtenyt, syntyi jälelle jääneiden kesken seuraava puhelu. "Tarvitsette välttämättömästi vähän lepoa", sanoi Aake Berg. "Sen teen niin pian kuin olen antanut juoman, jota nyt valmistan sairaalle. Vastaiseksi en kuitenkaan uskalla poistua kauaksi. Voinhan levähtää tuolla sohvalla," vastasi Pentti Esanpoika.
"Kuka se on, joka ei suo yön rauhaa vanhalle sairaalle miehelle?" kysyi Anders sortuneella, kuiskaavalla äänellä, katsellen Eliä, joka istui itkemässä. "Mikä hänen nimensä on, se ei koske sinua, mutta muuten on hän Marit Skjölten poika". Anders'in silmä hohti, hän katsoa tuijoitti Vigleif'iin. "Sinäkö, joka häissä kävit". "Juuri sama, se on totinen tosi, ja nyt tulen toisen kerran.
Eräänä sunnuntai-iltapuolena nuoret vieraat olivat silloin jo kolmatta viikkoa pappilassa tuli Margreta kylän toisella puolella olevasta mökistä kantaen pientä tyhjää koria; hän oli vienyt vähän ruokaa eräälle sairaalle torpparille ja tuli nyt sieltä itkien voi, hän oli nähnyt paljon kurjuutta ja surkeutta.
"Hiljaa!" kuiskasi vanha Martha heitä vastaan, kun Helena ensiksi astui ovesta sisään, sillä hänen vaivalla hankittu kotinsa se oli, jonka hän tarjosi sille sairaalle sielulle, joka häntä seurasi. Se oli liesi, jota kaikki hyvät henget vartioitsivat, jonka hän väsyneelle kuljeksivalle miehelle tarjosi. Sentähden hän ensiksi tuli kynnyksen yli.
Minä sanon sentähden että kaikki Oetz-laakson asukkaat, niin ihmiset kuin elukat, ehtivät taittaa niskansa ennenkuin saamme ajotietä tänne. Puhuja heitti suuttuneena laukun selästänsä ja istui piisin penkille. Saammeko pian jotain syödäksemme? Kohta! sanoi Nikodemus, joka itse oli kokkina ja toi sisään lihalientä. Pienen maito-maljan toi hän myöskin ja vei sen sisään sairaalle.
Jos hän olisi kääntänyt silmänsä akkunaan päin, olisi hän nähnyt jotakin outoa. Mutta hän ei kääntänyt. Ja kun hän vihdoin nousi, juuri kuin kello lähimmäisessä huoneessa löi 2, ja meni pöydän luo jonka vieressä seisoen Konrad muutamia tunteja ennen oli järveltä nähnyt Jolsan Matin ja lääkärin määräyksen mukaan kaasi lusikkaan rohtoja, sairaalle annettavaksi, niin ei hän enää mitään nähnyt.
Haavalääkärin ensin tulee todistaa sairaalle, kuinka tuiki mätä rikkounut jäsen on, ennen kuin hän mainitsee poisleikkaamista, vaikka olisikin se ainoa mahdollinen pelastuskeino". Kuningas, nämät sanat kuullessaan, yltyi suurempaan pelkoon ja vihastukseen, kuin mitä hänen veljensä oli luullutkaan hänessä mahdolliseksi. "Rikkounut ja mätä jäsen! Poisleikkaus ainoa mahdollinen pelastuskeino!
Hän sanoi sairaalle hankkivansa Berlinistä mukavan rullatuolin, jolla sairaan helposti voisi muuttaa kartanoon. Ja nyt lähti hän suurimmalla kiireellä pois. Tuo ummehtunut, kamariin suljettu ilma lienee niin levottomasti ajanut veren hänen kumiseville ohimoilleen, jotka olivat halkeamaisillaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät