Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Kun tämä päätös oli lentänyt hänen sydämensä läpi, hillitsi hän huutonsa ja pyysi, niin paljon kuin mahdollista, salata pelkoansa. "Leikkinne oli varsin taitavasti toimeen pantu", virkkoi hän niin lujalla äänellä kuin vaan voi. "Saanko nyt pyytää teitä, armollinen herttua, minua hellittämään?" Prinssi piti häntä käsivarresta kiinni. "Ei, mun sievä vankiseni älä näin tempaile mitäs pelkäät?"
POOL FLIDA. Nyt on siis vanha herra tehnyt tilinsä tämän maailman kanssa. SIRA VILJAM. Saanko ehkä sanoa, että Skule herttua tulee niin pian kuin mahdollista? POOL FLIDA. Hän astuu suoraan laiturilta tänne ylös piispan kartanoon. Hyvästi! SIRA VILJAM. Mihin noita tarvitaan? ER
Ja kuule, sitten kun sinä saat lapsen, niin minä sitä hoidan. ANNA LIISA. Lapsen? Voi, Pirkko, mistä sen vielä tietää, saanko lapsen vai en. PIRKKO. Kyllä sinä saat. Miksi et saisi? Saavathan kaikki muutkin, jotka ovat naimisissa. Ajatteles, kun sinulla sitten olisi semmoinen pikkuinen kuin Ristolan emännälläkin tässä tuonoin. Se ei ollut alussa kuin tuon kokoinen.
CORIOLANUS. No sanokaa siis, mitä maksaa konsulinvirka? 1 KANSALAINEN. Ystävällisen pyynnön. CORIOLANUS. Vai ystävällisen! Minä pyydän siis, antakaa se minulle. Minulla on haavoja näyttää, mutta kahden kesken vaan. Saanko teidän kelpo äänenne? Mitä? 2 KANSALAINEN. Saatte, kunnon herra. CORIOLANUS. No, kättä siitä! Kaksi kelpo ääntä jo kerjäsin. Kiitoksia köyhän avusta! Hyvästi!
"Jumal' antakoon, armollinen herra, kiitoksia toivoittamastanne. Mutta saanko pyytää teitä tietänne jatkamaan? Meidän astuntamme on teille liian verkallinen meidän seuramme teidän isänne pojalle liian halpa". "Siitä on isäni poika lähin mies päättämään, vanha mies.
Seisoin pesukaapin päällä, jonka edessä oli leperevasu. »Saanko hypätä leperevasuun ... anna, hyvä Liisa, minun hypätä ... hyvä kulta Liisa!» j.n.e. yhä hellemmin ja hellemmin. »Eihän toki, eihän toki mitenkään leperevasuun» mutta minä kiristin hänen sydäntään yhä tiukemmin nähdessäni, että lupaus jo oli heltiämässä. »Hyppäähän sitten tämä kerta!» ja minä hyppäsin, upoten päätäni myöten villoihin, ja riemusta villiintyneenä pelmuutellen niitä ympäri lattiaa.
Irene kuunteli loistavin silmin näitä sanoja ja huudahti taputtaen käsiänsä: "Saanko ajaa kuin kuningatar vaunuilla ja uljailla hevosilla? Eihän se ole mahdollista! missä ovat ratsusi?"
BOLINGBROKE. Anokaa sentään. KUNINGAS RICHARD. Saanko sen? BOLINGBROKE. Sen saatte. KUNINGAS RICHARD. Siis anna minun mennä. BOLINGBROKE. Minne? KUNINGAS RICHARD. Minne Vain tahdot, kun sua näkemästä pääsen. BOLINGBROKE. Pois hänet tulee laittaa Toweriin. KUNINGAS RICHARD. Vai laittaa? Hyvin laittaa osaatte; Kuningas kaatuu ja te nousette.
Mistä sinä olet tullut siihen luuloon? kysyi Viija. Siitä kun olet ruvennut niin ahkeraksi. Se ei merkitse mitään, sanoi Viija. Sinut voivat viedä, ennen kuin minut. Kuka ja mihinkä? kysyi Liisa ottaen kätensä pois poskeltaan. Sinne, sinne... Saanko sanoa? Sano jos tiedät, vaan mistäpä tietänet. Jo minä toki tiedän, nauroi Viija.
Päivän Sana
Muut Etsivät