Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
Hänen kasvonsa olivat punaset. Hän tuli reippaasti vartijan perässä ja keikuttaen päätänsä herkeämättä hymyili. Nähtyään tirehtöörin hän katsoi säikähtyneenä tähän, mutta ojentautui kohta ja reippaasti ja iloisesti kääntyi Nehljudofin puoleen. Hyvää päivää, sanoi hän venyttäen viimeistä sanaa ja hymyillen; ja pudisti voimakkaasti Nehljudofin kättä, aivan toisin kuin sinä kertana.
Miksi ei se kävisi päinsä? Eikä Johannes itsekään ymmärtänyt, mitä hän aikoi Liisalta vaatia ja mikä raffineerattu julmuus oikeastaan sisältyi hänen tässä silmänräpäyksessä syntyneesen suunnitelmaansa. Täällä on tuttavia! hän sanoi keveästi. Suomalaisia! Niitä asuu tässäkin hotellissa. Tuttavia? toisti Liisa säikähtyneenä. Niin, jatkoi Johannes varsin luonnollisesti. Kuvanveistäjä Muttila!
Kun hän nyt näki tämän entisestään niin kokonaan muuttuneena kuin ihminen voi muuttua ainoastaan mielen, sydämen ja ajatuksen perinpohjaisesti uudistuessa, vetäytyi hän aluksi säikähtyneenä syrjään. Mutta kohta hän alkoi naisen vaistolla ymmärtää veljeään. Tämä hymyili huomatessaan sisarensa hämmästyksen.
"Ja missä luulet minulle olevan vähemmän kolkkoa?" "Noo kylään ei ole niin pitkä matka". Gunnar kääntyi ja katseli ikäänkuin säikähtyneenä tytärtänsä.
Kotikujalle käännyttyä kuului talosta huutoja: ryökkynä tulee! Antti innostui ajamaan, löi hevosta ja hätisti, mutta yhtäkkiä hän hiljensi kulkua, säikähtyneenä sanoen: »Perhana! Forstmestari on kotona!» Esteri ei ollut Antilta kysynyt, ei ollut tullut mieleenkään kysyä, onko forstmestari kotona.
Kumarruin alas lausuakseni jonkun osaa ottavan sanan hänelle, mutta peräysin säikähtyneenä takaisin ja kätkin kasvoni käsiini; näkö, jonka olin nähnyt, oli kovin kauhistava. Ne eivät olleet enää mitkään inhimilliset kasvot alaleuka oli pois ammuttu ja toinen silmä pois revitty; sitä paitsi kohtasi veren ja lian tukehduttava haju.
Samassa kuului jylhä kumina Nikolainkirkon tornikellosta. Kello löi 12. Minä katsoin säikähtyneenä ukkoa. Ikäänkuin ajatuksissaan seisoi hän siinä. Hetken seisottuaan lausui sitten: "Senkötähden ihmiset minua kovaksi, armottomaksi sanovat, että näin vierittelen heidän tekojensa seuraukset ja tahtonsa vapaan valinnan päätöksistä syntyneen toiminnan tulokset sinne, josta ei mikään konsaan palaja?
Tästä säikähtyneenä pudotti hän veljeni armottomasti lattialle, sanoen: 'tuota, kun oli sormukseni viedä. Meillä ei vielä silloin tainnut olla hampaiden alkuakaan no, no, kyllä minulla jo kuitenkin oli vankat hampaat, vaan veljelläni ei vielä ollut alkuakaan semmoisiin.
Miehen kummastuneena ja säikähtyneenä katsellessa häntä, ikäänkuin peläten hänen tulleen hulluksi, riensi Anna rouva ompelupöytänsä luokse, avasi salalaatikon, otti siitä kaksi paperia, palasi miehensä luo ja ojensi ne hänelle säihkyvin silmin. "Kas tässä!
Hänen sieraimensa värisivät, ja pikku ruumis vapisi; hän heittäytyi sille tuolille, jolta Adelsvärd oli noussut; polvet tutisivat hänen allaan; silmät paloivat muoria kohti, joka säikähtyneenä väistyi kauvemmaksi... Minä lähden kotiin äidin luo sanoi Maria vihdoin, puoleksi Adelsvärdille, puoleksi muorille en minä voi olla täällä ilkeiden ihmisten kanssa.
Päivän Sana
Muut Etsivät