Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
Ainoastaan hiukan ennen viimeistä hengenvetoaan hän avasi suuret silmänsä ja katseli ympärilleen ikäänkuin jotakin etsien: "Missä hän on? kysyi hän äidiltään. Ah, minä näen hänet, huusi hän sitten ja nousi vuoteeltaan. "Lapseni, lapseni minne sinä menet? kysyi hänen äitinsä itkien. "Tuonne, sanoi hän kirkastettu hymy huulillaan, autuaitten saareen.
Puinen, rautaisen holvin päällä lepäävä silta yhdisti vasemman rannan erääsen saareen, joka oli ikäänkuin viskattu keskelle virtaa. Tohtori vei minun tälle sillalle. Ylöspäin ulottui virta niin pitkälle kuin silmä voi kantaa; alapuolella, se on oikealla kädellä, näkyivät kosken ensimäiset vietokset. Puolen peninkulman päässä sillasta maa katosi näkymättömiin, sillä ilma oli täynnä hienoa utua.
Hän antoi hänelle kaksi opasta, jotka veisivät Stanleyn Ugandaan. Samoin tavoin kuin retkikunta oli jättänyt Kagehyin, täytyi sen myöskin lähteä "Refuge" saaresta eli siten, että sotaväki nousi veneisin ja ne, jotka olivat oleskelleet Kagehyissä, jätettiin "Refuge" saareen siksi aikaa kuin Stanley palajaisi heitä noutamaan.
Nyt nousevat saareen ja kiirehtivät pieneen asumattomaan mökkiin, jonka kalastajat ovat rannalle rakentaneet. Minä hiihdin sinne heidän jälkeensä, tiedustelemaan, minne heillä matka ja mikä toimena. Mökki oli saatu asuttavaksi; vilpas tuli paloi kiukaassa ja valaisi pirtin sisustan. Mutta mikäpä siinä oli nähtävänä?
Kas valtameri saariansa Ei kuohuttele juuriltansa Sun saares yhä häilyvi. Sun aaltois ajoll' ihmiset On saaret tuhatlukuiset. Kun luokse toistensa he rientää, Sun mielijohtos heitä kieltää Heit' aavikolle viskelet. Mä pieni luoto tahdoin vaan Liittäidä saareen kukkivaan; Sun kitas silloin, ahnasmieli Kurimus, kukkasaaren nieli Mä aaltoihin jäin huojumaan.
Täällä nyt taisteltihin, kunnes Lemminkäinen vastustajansa "kallon kaulalta sivalti;" "Päähyt pyörähti pihalle, Miehen kallo kartanolle, Kuni nuolen noutaessa Puulta koppelo putosi" Pääkallon pisti Lemminkäinen seipähän nenähän. Mutta nyt tuli tulinen kiiru, sillä Pohjan akka lauloi kokoon sotilaansa; Lemminkäinen pötki pakoon kotiinsa ja sieltä, äitinsä neuvosta, kaukaiseen saareen.
Sittenkun he olivat laskeutuneet olkimatolle vastatuksin, leikkasi hän molempien oikeaan sääreen haavan, muutti verta toisesta toiseen, sill'aikaa lausuen: "Jos jompikumpi teistä rikkoo sen veljeysliiton, jonka te nyt olette keskenänne solminneet, saa jalopeura niellä hänen, käärme ruiskuttaa myrkkyään hänen päällensä, hänen ystävänsä jättäkööt hänen, hänen pyssynsä räjähtäköön rikki hänen kädessään ja haavoittakoon häntä ja kaikkea pahaa tapahtukoon hänelle kuolemaan saakka."
"Mutta kuules, Joonas," sanoi Valtteri, "jos niitä on kaksi, voisi toinen kumminkin päästä karkuun ja purra minua sääreen, sillä vasen käteni on heikompi kuin oikea. Saathan tulla mukaan ja varustaa aika kangen käteesi, jos niitä todellakin olisi kaksi. Jos siellä vaan on yksi, heitän sen molemmin käsin elävänä niskoilleni, ja kimmurtelkoon sitte kuinka tahansa, kyllä minä sen pitelen."
Minä kohdakkoin käänsin veneen ja lähdin soutamaan takaisin saareen; juuri kun pääsin karin sisäpuolelle, edellä mainitun kanavan suuhun, nousi hirveä tuulen puuska. Vene tuli täyteen vettä ja minä suin päin mereen. Aallot kuohuivat ja loiskahtivat kallioiden yli molemmin puolin kanavaa ja vierivät kanavaa pitkin temmaten minut mukanaan.
Soutajat pysähtyivät ja meloivat lähemmäksi, jonka jälkeen vanhan miehen ääni kysyi: »Kuka se on ja miten sinä olet ilman venettä sinne joutunut?» Selitin nyt lyhyesti, miten olin saareen joutunut, sanoen olevani Turusta kotoisin sekä liikkuvani karjan ostossa.
Päivän Sana
Muut Etsivät