Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Kas valtameri saariansa Ei kuohuttele juuriltansa Sun saares yhä häilyvi. Sun aaltois ajoll' ihmiset On saaret tuhatlukuiset. Kun luokse toistensa he rientää, Sun mielijohtos heitä kieltää Heit' aavikolle viskelet. Mä pieni luoto tahdoin vaan Liittäidä saareen kukkivaan; Sun kitas silloin, ahnasmieli Kurimus, kukkasaaren nieli Mä aaltoihin jäin huojumaan.
Talven loppupuolella poika sairastui eikä pitkään aikaan enää voinut lähteä luolasta, mutta kohta ensimmäisinä kevätpäivinä hän jälleen toipui ja kukoisti taas kuin ruusu. Silloin Genoveeva eräänä kauniina kevätaamuna tarttui hänen käteensä ja vei hänet pimeästä luolasta ulkoilmaan ja alas kukkivaan laaksoon.
Ja veli toinen jos toista syytti, Niin käärme vaivasi uhmemmin, Vaan julmaa yhdessä vastustellen Myös tuskat huojeni kultakin. Mut vapahiksi ken tiesi milloin He päässevät sukutuskistaan; Kentiesi silloin, niin, ehkä silloin, Kun kukin vuoronsa haudataan. Wien 11/11 Miks, äiti, pientäsi ohjasit Pois kotikullasta maailmaan? Oli kirkas aamu kun talutit Hänt' ulos luontohon kukkivaan.
On myrkkyä mulla laulut Ei muuta voisikaan, Kun myrkkyä kaadoit mulle Elooni kukkivaan. On myrkkyä mulla laulut Ei muuta voisikaan, Kun povessa kyitä kantaa Ja sua, kulta, saan. Ma nousen vuoren huippuun, Ja tunteekkaaksi saan. "Oi, jospa lintu oisin!" Näin huokaan yhä vaan. Jos pääskynen ma oisin, Sun luokses, kulta, taas Ma palaisin, ja pesän Laittaisin akkunaas.
"Kuulun kieltäymyksen, tuskan, orjantappurain maailmaan enkä Homerokseni kultaiseen, kukkivaan, päivänpaisteiseen maailmaan, jonne yhä vielä koko sielustani kaihoan. "Vaikka kuinka tahtoisin sen unohtaa, niin aina nämä uhkaavat varjopilvet ilmestyvät sieluuni. "Ne uhkaavat ilojen taustassa, kuten tuolla ruusujen keskellä synkkä marttyyrinkuva."
Päivän Sana
Muut Etsivät