Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Seidin sydän vuotaa verta: Noinpa vietiin hänkin kerta Synnyinmaastahan, Servian laaksoist' ihanista, Ruusuist', ilolintusista, Onnestansa Mailta Moravan. Povi nousee, poski hohtaa; »Näetkö vierasta?» hän kohta Kysyy orjaltaan. »Kahleen kantajaks ei totu Valtakotkan vapaa rotu, Lentää tahtoo Taakse meren, maan.»
Ja Muurainsaareen soutamahan lähtiin, Siell' oikein paljo muuraimia nähtiin, Ja mielin määrin näitä herkkujans' Nyt ahmaeli Mimmi sekä Frans. Jo vihdoin lapset saivat kylläisiksi. Nyt mennään kotiin. Mennään! Mutta miksi Ei mentäis tuohon likisaarehen, Se ruusuist' onpi aivan punainen! Ah, pian saareen juoksis meidän vene! Viivymme kauan, emme sinne mene! No hetkiseks vain, pikimmältähän!
Noin uros uhkasi; koskematonp' oli koirien Hektor; torjui niit' Afrodite, Zeun tytär, yötä ja päivää, ruusuist', ambrosiaist' ihoöljyä voiteli turvaks, ettei raadeltuis iho hält' ajaessa Akhilleun; taivaan korkeudest' alas antoi siintävän pilven painua Foibos Apollo ja paikan kaihteli kaiken, kuss' oli kuollut maass', ett' all' ei paahtavan päivän viel' iho kuivettuis jäsenistä ja jänterehistä. 191
Päivän Sana
Muut Etsivät