Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025
Kun Korintholainen viimein halusi tietää, olivatko hänen, Publiuksen, mielestä Irenen silmät ruskeat vai siniset, silloin hän oli närkästyneenä hypähtänyt pystyyn ja kiivaasti huudahtanut: "Olkoot vaikka punaiset, vihreät: mitä se minuun kuuluu!"
Hänen kirkkaat, ruskeat silmänsä katsahtivat vielä kerran enkeliin, jonka hän yksin näki; sen jälkeen vaipuivat ne kiinni ja pieni Rafael oli tauonnut hengittämästä. Mutta hänen pienillä, kalpeilla huulillaan näkyi vielä rauhallinen ja onnellinen hymyily, jonka usein tapaa pienillä lapsilla, kun he huomaavat enkelin seisovan heidän vuoteensa vieressä.
Minä pidän tummista kasvoista, äidillä on ruskeat silmät mutta armenialaiset ne ovat pitkätukkaisia aivan niinkuin mekin." "Vai niin, se riippuu siis tukasta," sanoi vieras lempeästi. "E ei," sanoi Peter, "eihän se nyt tietysti riipu aivan siitäkään.
Mitä te, pieni, vähäinen lumimajesteetti, voisitte tarjota viisaiden kuninkaalle, joka on salvattu hullujen sekaan? Haluatte saada takaisin sormuksen? Hullun ruskeat silmät välähtivät. Saatte sen, kun olette täyttänyt aarreaittani. Taaskin nauroi ivallisesti viisaiden kuningas, joka oli salvattu hullujen joukkoon.
Ingan silkkihienot, vaalean ruskeat kähärät ovat käännetyt ylös laskokseen, niin että pää on kasvanut koko joukon korkeammaksi, siihen on sitten laskettu paksusti kullattu morsiuskruunu monine mitalleineen ja molemmin puolin suurine kukkakiehkuroineen, tehdyt viheriöistä, punaisista ja suurista kiiltomessinkisistä ruusuista; näistä koristuksista käyvät helminauhat ja vitjat; riippuen kierroksissa hiusten rajalla.
Mirandan kummaksi viisas eläin ei nähnyt ainoatakaan. Mutta Miranda näki ne selvään. Siinä ne olivat kaikki hänen ympärillään, kuin liikkumattomat ruskeat pallot, aivan samanlaisina kuin lehdet ja sammal ja kaikki muu, mitä oli metsämaan pinnalla hajallaan.
Hän itse ei juo ei viiniäkään näin temppelinvihkiäisjuhlan edellä.» »Jätetään ne, mutta arvatkaas, mitä varten olen hakenut teitä kaksi tuntia siitä asti kuin ilma muuttui näin raittiiksi? Tahdoin saada nähdä, olivatko teidän silmänne ruskeat vai mustat!» Hän oli kehittynyt nainen, vaikka iältään ja kokemukseltaan vielä melkein lapsi.
MARTHA. Kyllähän minä olen vienyt! Omilla jäljillänne Antakaas, kun minäkin katson. Harmaat kannet ja ruskeat kannet ? Mitäs nuo ovat teidän sylissänne? MAIJU. Missä, missä? MARTHA. Hyvä isä siunaa, tuossa! MAIJU. Ka, siinähän ne ovat. Mutta nyt vielä toisia »Sirkka» ja »Yö ja päivä» ja ja, ja, ja kaikki muut näytelmät. MARTHA. Mutta mitä te niillä kaikilla yht'aikaa? Tulkaa pois juomaan kahvia.
Ruskeat oravat hyppelivät edes takaisin, tikka istui kuusessa ja takoi. Oli niin hiljaista kaikkialla ja onnellista; Bård ei vielä senlaista päivää ollut nähnyt. Riemuisena tuossa kulkiessaan täytyi hänen pysähtyä; sillä takaa, ylhäältä mäeltä kuului kaunista laulua.
Oh, monta viikkoa sitten, ja kuinka hän huusi! Klettermaier'in ja Rozzi'n täytyi häntä tukea ett'ei hän lankeisi. Koko kylä seisoi ympärillä ja katseli kuinka hän ajettiin pois. Wappu oli liikahtamatta kuunnellut tätä, hänen ruskeat kasvonsa olivat kalman kalpeat ja rintansa aaltoeli raivokkaasti.
Päivän Sana
Muut Etsivät