Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Runoilijat palvelevat sitä sytyttävillä ja innostavilla säkeillään, suorasanaiset kirjailijat kansan-elämän kuvauksillaan. Aika ei suinkaan ollut eikä voinut olla edullinen millekään yksilöllisemmille sieluntunnustuksille. Ei myöskään kansallinen realismi.
Tuota suloista tuskaa, joista runoilijat laulavat, ei hän tuntenut kuin osaksi, vaan ei hän sitä tiennyt kaivatakaan, koska ei hän vielä ollut lukenut renttukirjojakaan, kun ainoastaan pienten lasten satuja, mainioiden miesten elämäkertoja ja matkakertomuksia.
Eräs myöhemmistä kreikkalaisista koulukunnista tutki tätä kysymystä ja koetti selittää, mistä johtuu, että ihmiset valhetta rakastavat, silloinkin kun he eivät tee sitä huvikseen, kuten runoilijat, eivätkä hyödykseen, kuten kauppamiehet, vaan valheen itsensä vuoksi.
Hänen sormuksiaan pidettiin ihmeitätekevinä, tahdottiin, että hän siunaisi amuletteja, häntä alettiin rukoilla kirkoissa. Kansa ja runoilijat lauloivat hänen kiitostaan. Yksinpä vanha runoilijatar Pisan Kristinakin viritti lyyrynsä »la Pucelle d'Orléansin» eli Orléansin impyen kunniaksi. Jeanne pelkäsi tätä jumaloimista.
Kuninkaallinen runoilija David oli, lyyrynsä ääressä laulaessaan, yhtä suuresti jumalallisen innostuksen valtaamana, kuin muutkin runoilijat, mutta hän ei näy samoinkuin meidän runoilijamme, halunneen voittaa vaikeuksia, joita he itse asettavat itselleen.
"Minä vaan koetin solmia kokoon muutamia aatteita, jotka tänä ihanana aamuna johtuivat mieleeni." "Te olette siis runoilija?" sanoi Kenelm, istuen penkille. "En uskalla sanoa itseäni runoilijaksi. Minä olen runonsepustaja." "Sir, minä tiedän, että on eroitus näiden välillä. Useat meidän aikamme runoilijat, jotka katsotaan hyviksi, ovat varsin huonoja runoseppiä.
Vihdoin täytyy minun ilmoittaa, että tämän hyvän, suloisen, lempeän tytön ulkomuoto ei ollut semmoinen, jota runollisen kielen on tapa kauniiksi nimittää. Nuot herrat runoilijat ovat todellakin sangen epäkohteliaita maailmaa kohtaan.
Runoilijat ne vertaavat Sun silmiäsi, neitonen, Sinehen taivahan; Ja poskillesi laulavat He sulanneeksi pilvien Punervan purppuran; Ja, imarrellen, huulias Vertaavat pilven reunuksiin, Joist' annat vuotaa hunajas Janoovain sulhoin sydämiin: Ah, neito, ällös vuodata Siis sielustasi sappea!
Tavalliset runoilijat kykenevät laulamaan ainoastaan kolmesta asiasta: rakkaudesta, isänmaasta ja omasta itsestään. Mutta Leimu laulaa kaikista näistä ja sitäpaitsi vielä "koelmoi" viisi eri protestia sinivuokoille ja yhden kielolle, sommelmoi kokonaista 13 "ajatelmaa" ja käännelmöi 10 Heinen "lauleloa" sekä 7 muuta vieraskielistä. Eikö hän siis ole tavaton?
... kun ihmiskunta ei kuitenkaan henno sitä haavettaan jättää? Kun sen herkimmät hermot, sen runoilijat, ajattelijat, tietäjät, sitä lakkaamatta aavistelevat ja siihen uskovat kun karuimmat käytännönkin miehet toimivat siinä hengessä, niin on heillä siis siitä ei vain toivo, vaan näyttää välistä, kuin olisi heillä siitä varmuus. Mistä on heillä se varmuus?
Päivän Sana
Muut Etsivät