Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
"Herra! minä olen kurja matonen, mutta sinähän olet tuntenut Kristuksen. Rukoile Häntä! Puolusta Lygiaa!" Tuskissaan vapisi hän kuin lehti ja löi otsansa maahan, sillä hän oli nähnyt apostolin voiman ja tiesi, että yksin hän saattoi palauttaa hänelle Lygian. Hänen tuskansa liikutti Pietaria.
Nyt, vanhus, rukoile jumalia, ettei voittajana ensinnä selviydy kumpikaan noista roomalaisista eikä liioin tuo jättiläinen Niger!» Vanhus istui jälleen hiljaa ja peitti käsillä kasvonsa. Taistelu ei nyt liikuttanut häntä lainkaan, sillä Lydon ei nyt ollut mukana. Mutta muuan ajatus hänet jähmetytti taistelu oli sittenkin ratkaiseva Lydoninhan piti asettua ensinnä kaatuneen tilalle.
Hän tarttui Marian käteen ja sanoi milt'ei käskevästi: "Rukoile lapsesi hengen edestä!" "Mitä minä muuta teenkään?" "Tahdon sen kuulla." Maria veti pois kätensä ja kumartui ikäänkuin suojaksi kehdon yli. "Rakas taivaallinen Isä, tapahtukoon sinun tahtosi, eikä minun." "No mutta sinä et tahdo?"
Sairas makasi pitkällänsä peurantaljalla, mutta niin pian kun lappalaiset näkivät Thorsenin, laskivat he kuormansa sammalikolle ja temmelsivät siinä sen ympärillä. "Rukoile hänen edestänsä, pane kätes hänen päällensä, niin hän tulee terveeksi." "Oi, rakkaat lapset, jos Jumala niin tahtoo!"
Olethan itse sanonut: haurasta ruokoa en tahdo katkaista ja läähättävätä liekkiä en tahdo sammuttaa. Ota minun sydämeni ja paina se omaasi vastaan, että ylevä rauha ja pyhä tuli sitä lämmittäisi! Vapahtajani, ikävöityni, autuuteni, lankea suuren Isän eteen ja hänen jalkojensa juureen ja rukoile minun puolestani. Kun Kaarina oli lukenut loppuun vihon, suli hänen sydämensä suloiseen ihastukseen.
Rukoile Jumalaa, että Hän pehmittää pienen paatuneen sydämesi. Ja kohta kun sanot tahtovasi tunnustaa ja katua, saat heti tulla pois." Sven heitti äitiin puoliksi rukoilevan, puoliksi kummastelevan katseen, ikäänkuin hän olisi ihmetellyt, että hänkin taisi pettää hänet.
Mutta rukoile sydämmessäni ylhäältä voimaa; katso, silloin työ ei enää ole sinun, vaan Hänen, joka sinun lähetti, ja joka on heikoissa väkevä. Lintu sanoi: minä teen niin, kuin olet sanonut. Ja hän lauloi. Nyt, hyvä lapsi, tulevat hänen laulunsa ja satunsa sinulle Suomen metsästä, puiden haituvien lailla, joita tuuli tuopi siemenien kera keväällä.
»Minkälaista unta rouva näki?» kysyi Maijaliisa sohvalta. »En minä hirviä sitä kertoa.» »Niinkö oli kamalaa? Rouva ei vissiinkään muistanut siunata maata ruvetessaan. Minulta kun vaan unehtuu, niin on varma, ettei sinä yönä ole oikeata unta.» »Minulta se on jäänyt viime aikoina.» »Hyvä Jumala, eikö rouva enää rukoile milloinkaan.» »En.» »Mutta sehän on paha.»
»Tulevatko kaikki huonoiksi ihmisiksi, jotka eivät rukoile?» kysyi hän äidiltä. »Jumala voi rangaista monella tavalla.» »Tekee sorakieliseksi.» »Vaikka niinkin.» »Rankaiseeko Jumala niitä mitenkään, jotka rukoilevat?» »Ei.» »Jos kaikki rukoilisivat, niin ei olisi yhtään huonoa ihmistä, eikä sorakieltä?» »Sorakieliä ovat jotkut luonnostaan.
Puoliyön aikaan kuului hiljainen valitus, joka herätti minut ja kuulin Kirstin sanovan: Tapani, nouse ja rukoile Jumalaa puolestani. Minun on kovin vaikea olla. Kyynel vieri kapteenin poskelle, ja hän lisäsi tukahtuvalla äänellä: Nyt sanon samat sanat teille, sillä aallot käyvät sieluni yli.
Päivän Sana
Muut Etsivät