Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025
Se on minä en min'en mitään tiedä, änkytti vaarini. Kyllä Helmikangas sen ymmärtää, ette tarvitse sanoakaan, virkkoi rovasti. Onhan teillä viime aikoina ollut vähän haluakin, kunpa vaan pitkittäisitte, niin olisi päätös hyvä, vaikka tosin olisi parempi ollut, jos olisitte alkanut jo neljäkymmentä vuotta ennen, eikö niin? Kyllä kai, sanoi vaari, nousten seisomaan.
"No, kun eilen kuulutettiin kirkossa kilpa-ajot tänne Wanulammin jäälle", tiesi Kilppa-Leena. "Kuka ne kuulutti?" kysäsi Karliina, hereten työstään. "Kuka? Rovasti tietysti." "Rovasti vaikka hän sanoo, jotta vanhurskas armahtaa juhtaansakin." "Armahtaakos se itse sitten? Hänhän se nytkin kuuluu puuhaavan niitä kilpa-ajoja."
Eräässä välissä näkyi tämä kuiskutellen puhuttelevan kapteeni Stoltia, joka muutamalla sanalla vastasi ja käänsi sitten selkänsä. Rovasti, vähäinen, ystävällisen näköinen ukko, aloitti kokouksen. Ensimmäinen kysymys oli, otetaanko pitäjään läänin karjakko opettamaan voin valmistusta.
Tätä ruokaa Eemeli Rautiainen piti terveellisenä koko herrasväelle ja kääntyen tuomariin päin esitti, että Jaakonpäivän pitoihin tilattaisiin valaskalanpää. Vähäkuuloinen tuomari, nostamatta kuulotorvea korvalleen, nyökytti päätään. Rovasti, nähdessään Rautiaisen katseen suunnattuna häneen, alkoi sylkeä töpehtiä, kuin olisi ryyppäämänsä maito ollut tulivettä.
Kauan oli rovasti puhutellut Oinolan Aatamia kahden kesken, ja kauan oli Aatami istunut ääneti, kunnes rovasti lopuksi lausui: »Meillä ei ole kaikkitietäväisyyden lahjaa, sillä se kuin ihminen tietää, ei se mitään ole.
Jäähyväisiksi puristi rovasti hellästi minun ja kaikkien toistenkin kättä. Sitten hän astui ulos mökistämme ja olikin jo päivä hyvästi kulunut. Häntä seurasi vaarini, jätettyänsä sydämelliset jäähyväisensä muorilleni ja äidilleni. Ja menin minäkin ulos lähtöä katsomaan.
Rovasti Hedman ei jättänyt tätä tilaisuutta käyttämättä antaakseen ainakin vaasalaistensa nauttia pitkästä puheestaan, joka niin nolosti oli keskeytynyt kuninkaan tullessa.
So, so, madalla ääntäsi, poikani, sanoi rovasti, mutta lisäsi sitten hetken aikaa keinutuolissa heiluttuaan: Olisipa se suuri vahinko, jos niin kävisi, ettei Saima enää saisi ilmestyä. Mutta ruustinna huokasi sukankutimeensa tarttuen: Missähän Robert-parkakin lienee? Ehkä ajaa karettelee Lapin tuntureita revontulten leimutessa. Taikka lepää sairaana hatarassa lapinkodassa.
Hän on semmoinen kankurikin, että poistieltä. Kuulehan, että semmoista kolminiitistä vaatetta vahvaa ja tiheää kun tuohta, kutoo kaksitoista kyynärää." "Kaksitoista kyynärää, seitsemän metriä päivässä. Sehän on ennen kuulumatointa", sanoi rovasti ja hieman punalti päätään. "Se todellakin on ennen kuulumatointa. Meidän entiset kankurit eivät saaneet puoltakaan.
Risto luki raikkaalla äänellä. Sekä rovasti että muut kuuntelivat avossa suin Riston lukua. Vihdoin sanoi rovasti: "Sinähän luet kun pappi, kuka sinun on opettanut lukemaan?" "
Päivän Sana
Muut Etsivät