Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Olethan sukkela, weli Rommander... Tosiaankin: mitäpä heistä puhuisimmekaan; he owat itse siipensä polttaneet ja heidän aikansa kyllä tulee kun joutuu, sen saatte nähdä. Heittäkäämme heidät ja eläkäämme wapaata elämää ... tuossa on alkua, hywät ystäwät", sanoi nimismies ja nakkasi korttipakan pöydälle. "Ahaa! Siinähän on jotakin uutta nykyisissä oloissa.
Siinä hän sitten istua röhötti selkäkenossa käskewän näköisenä; näyttipä siltä kuin hän hallitseisi koko seuraa. Longman, lainwalwoja, istui toisessa päässä pöytää ja talon isäntä sekä Rommander molemmilla siwuilla. "Kuka jakaa?" kysyi Lewenius puoli komentawasti. "Kukas muu kuin weli Lewenius", sanoi nimismies alamaisuuden tunnolla.
"No, jos ei muuta, niin pantaisiin edes mureneen päälle", selitti nimismies. "Sepä ei olisi hulluimpaa näin kylmän sateen perästä", sanoi Rommander. "Wai mitä muut weljet sanomat?" lisäsi hän sitten. "Eihän hywä pahaa tee! minä suostun", myönsi Lewenius. "Saman sanoo 'Jortteli'", sanoi Rommander. "Samoin minäkin", ehätti wiimeiseksi Longman sanomaan. No niin.
Rommander kiristeli hampaitaan ja oikoi nyrkkejänsä, mutta nimismies kielteli häntä ja Heikki lähti käwelemään pois. Nimismiehen isku oli ollut niin nawakka, että Heikin poski ajettui kelpolailla ja joka sormensija näkyi paksuna wanteena hänen kaswoissaan. Siitä huolimatta kulki Heikki waan rahankeruullaan iltaan saakka.
Minä sitten woisin antaa hänellekin osan niin helposti saaduista rahoista. 'Oh! Sehän olisi kowin kauhea asia', sanoin minä kauhistuksissani. 'Entäpä ja ... ottaisiwathan jotkut muut kuitenkin hänen rahansa ja mitä parempi se heillä olisi', sanoi Rommander kylmästi. Silloin huomasin minä, että hän oli hywässä pöhnässä.
"Olisihan sitä wähän tuolla kauppamiehessä." "Niin, käykää siellä ensin; minä luulen että wallesmanni tulee siksi kotia kuin sieltä palaatte", kehoitteli waimo jo wähän keweämmällä sydämellä. Mies lähti. Kiireesti palasi waimo saliin. "Sen kollot, kun ei niiltä saa yötänsäkään rauhassa nukkua, eikä he osaa häwetäkään yhtään wähää", murisi nimismies ylös kömpiessään. Rommander oli jo noussut.
"Tuhannen saikara=sääri sinä, Longman, ja sinä nimismies kurja ... te molemmat kehnot hongankolistajat... Totta puhuen, teihin ei woi oikea mies katsoakaan", huusi Lewenius raiwostuneena. "Niin, niin, semmoisia he oliwat. Koko ajan owat he warastaneet kortteja ja meitä tappuuttaneet; näinhän minä nytkin, että Longman warasti", sanoi Rommander.
"Minä en huoli semmoista miestä työhöni millään ehdolla", sanoi Heikki ja alkoi katsella nuoria. "Kuunnelkaahan toki mitä minä sanon", sanoi mies hädissään. "No." "Minua kehoitettiin ... neuwottiin..." "Kehoitettiin, neuwottiin. Mihin?" "Teitä ryöstämään." "Minua ryöstämään ! Se on walhe puhukaa sanokaa totta; tässä ei mutkat auta." "Se ei ole walhe." "No kuka sitten?" "Rommander."
"Mitäpä niillä rahoilla wäliä on; ne woitamme toisella kerralla takaisin ... sopikaa pois", toimitti Lewenius wuorostaan. "Noh!" sanoi Rommander. "Noh!" wirkkoi nimismieskin. He ojensiwat toisilleen kättä. Tätä kaikkea oli heikko waimo kuunnellut ja katsellut.
"Se oli saakelin häijy asia", sanoi talon isäntä, raapien korwallistaan. "Mutta kuulkaapas, weikkoset! Kenen luona nyt ensikerran kokoonnumme?" kysyi Rommander pyylewänä. "Jopa noiden kokoontumisien luulisi riittäwän; kowin kauhealta ja jumalattomaltapa tuo wiimeyöllinenkin jälki näyttää ... saisi tuommoinen meno jo loppua, sillä minä en jaksa sitä kestää", sanoi waimo wapisewalla äänellä.
Päivän Sana
Muut Etsivät