Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. lokakuuta 2025
Vieri kyynel, vieri toinen: vieri vetrehet vetensä poloisilta poskipäiltä ripe'ille rinnoillensa. Vieri kyynel, vieri toinen: vieri vetrehet vetensä ripe'iltä rinnoiltansa hienoisille helmoillensa. Vieri kyynel, vieri toinen: vieri vetrehet vetensä hienoisilta helmoiltansa punasuille sukkasille. Vieri kyynel, vieri toinen: vieri vetrehet vetensä punasuilta sukkasilta kultakengän kautosille.
Riensi häntä vastaan eräs nuori tyttö, kantaen sylissänsä pientä, riepasta lasta, Eerikin ja hänen vaimonsa ensimmäinen rakkauden hedelmä. Rinnoillensa äiti lapsensa otti, istui tuuhean tuomen juurelle talon viheriällä pihalla, säteilevällä katsannolla povensa hän paljasti, ja pienoinen nautti ihanata ravintoonsa.
Se huuto oli melkein sydäntä särkevä voihkaus, melkein suurimman riemun osoitus. Eckhof otti horjuvan tyttärensä syliinsä ja pusersi hänet rinnoillensa. "Anna, minä olen ollut kova unhota se", lausui hän epäselvällä äänellä. Rouva Helldorfilla ei ollut sanaakaan vastaukseksi, hän vaan kätki kasvonsa syvemmin isänsä syliin, josta hän niin kauan aikaa oli ollut karkoitettu.
"Niin, hyvää tarkoittavasti, täti kulta, sillä Annette kuolisi kuin kärpänen, jos tuo ihminen sulkisi hänen rinnoillensa ... ja hengen pelastamiseksi saa tehdä mitä voi." Aamu koitti ja Annette ei vielä ollut silmäänsä ummistanut. Hän oli kirjoittanut kirjeen toisensa perään, mutta ei saanut yhtään sopivata. "Hänellä on oikeus saada vastaus," sanoi Annette kun aika lähestyi.
Hän tempasi paperin taskustansa ja piti sitä silmäni edessä. "Katso tässä, lapsi", huudahti hän hengästyneenä. "Viimein nousee minunkin onnen aurinko! Ah! " Hän levitti käsivartensa, ikäänkuin tahtoisi hän sulkea koko maailman rinnoillensa. "Katsokaa minua, pienokaiseni tään näköinen onni on! Tänään tohdin ensi kerran lausua: tätini Margareta ruhtinatar!
Muuan kaunis, kiiltävä ja kirkas Tuoksutonna luopi loistoansa: Sille paimen hymyy huoletonna. Kukka toinen, vailla kauneutta, Lähettävi tuoksun taivahille: Sitä paimen katsoo kainostellen. Kukka kolmas, kaunis, tuoksuvainen: Sille paimen hymyy hiljallensa, Suutelee ja ottaa rinnoillensa. Missä kukka, Siellä kesä, Missä tähti, Siellä taivas, Missä lempi, Siellä autuus.
Veri kiehahtaa Ja hän kiiruhtaa, Tytön painavi rinnoillensa, Tytön huuloset huulillensa. Poika, tarkasta! Risti vuorella! Mitä tehnyt poika ois muuta, Jos nähnyt ei ristinpuuta? Teplitz 11/8 Päivä alkoi laskuaan, Mielenipä nousuaan. Sammui silmä auringon, Syttynytpä sydän on. Päivä painui syvimmilleen, Ihastuin jo ylimmilleen. Päivän vuoro valjeta, Mielenipä laimeta.
Ja hänen seisoessaan samalla paikalla, josta hän oli nähnyt tuon ihanan kuvan rakkaudesta ja erosta ja josta hän nyt hengessään voi katsella toista herttaista näköä samojen henkilöiden vastaisen onnellisen elämän kuvaa, tuli Kitty hänen luoksensa ja pani käsivartensa hänen kaulansa ympärille ja suuteli häntä hänen molemmille päivettyneille poskilleen ja laski kauniin päänsä hänen rinnoillensa kaikkein läsnäollessa ja kiitti häntä kaikesta pyytäen samalla anteeksi, että hän edellisellä kerralla oli häntä niin tylysti kohdellut.
Minusta tuntui, kuin olisi hän seisonut edessäni varoittavaisesti kohottaen etusormeansa ja kuin olisin tehnyt sanomattoman pahan, jota en koskaan voisi sovittaa. Ei edes Charlotten hyväilemisetkään minua rauhoittaneet ja minä pysyin yhtä levottomana hänen innokkaasti painaessansa minua rinnoillensa. Olinhan hänen tähtensä uhrannut vanhan uskollisen Ilseni.
Semmoseksi hyödyttömäksi kasvannaiseksi ei toki minun Valdemarini pidä tuleman; ei, rakas poikani, sinä et saa tulla jaloja esi-isiäsi kehnommaksi." "Opeta minua rohkeaksi ja urhoolliseksi," sanoi Valdemar ja vaipui hänen rinnoillensa. Hän oli ollut noin kaksi kuukautta Akselinpojan luona, kun hän yhtenä aamuna kutsuttiin makuukammariin, johon hän muutoin harvoin tuli.
Päivän Sana
Muut Etsivät