Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
Kreivi G. istuu nyt sohvallaan. Pöydällä palaa kynttilä. Siinä on myös kirje. Toinen akkunaverho kätkee puoleksi akkunan. «Se on harmillista!« huutaa kreivi väliin. «Huomenna rahaa! 300 riksiä! Ei niitä niin pian saa. Hullu, kun tulin tänne vielä!
"Mikähän nyt olisi kohtuus, mitä isäntä antaisi?" "No, en nyt tiä, kymmenen riksiä, siihen lisäksi saat viisi tolppaa pestiä ja talon vaate; eiköhän se ole kohtuus?" "No, onhan tuota rahaa siinäkin, olkoon menneeksi?" "Mutta, Risto, ethän sinä ole vielä käynyt rippikoulua?" "En".
Kah, näetkös, Berndtsson näyttää niin autuaalta. Niin niin, satatuhatta riksiä on jotakin saada, mutta siinä tulemme me kaksi olemaan... Minä en suinkaan mene sinun tiellesi?... Kun iltainen tulee, niin tulee tehdä itsensä miellyttäväksi neiti Attalielle, sillä ensin tulee valloittaa ulkovarustus, ja sitten pyrimme me itse linnoitukseen.
Olen aina uskonut, että sinussa asuu hengetär, joka on luotu jotakin suurta varten. Mutta nero ei voi, ei saa olla hyveitä vailla. Oletko koskaan kuullut, että suuret ajatukset viihtyvät pelipaikoissa? Paul oli vaiti. Meidän tulee, jatkoi vanhempi ystävä, koettaa korvata hairahduksesi seuraukset. On jotakin, joka on 300 riksiä tärkeämpää, ja se on, ettei petetä ihmisten luottamusta.
Nyt tarjosi Yrjö kerrassaan 40 riksiä eikä katsonutkaan enää veljeensä; huoneessa oli kaikki hiljaan, ei kuulunut muuta kuin nimismiehen ääni, joka kertoili tarjouksia. Antti ajatteli: jos Yrjö voipi maksaa 40 riksiä, niin voinhan minäkin, ja jos ei Yrjö suo minulle kelloa, niin minä pian ottamalla sen otan. Hän tarjosi enemmän.
No, mutta se on sentään monta sataa riksiä, huomautti Göthilda. Niin, mutta näes, vuodessa on kolmesataa kuusikymmentä viisi päivää, ja sitten ei hän saanut komppaniaakaan kuin vasta viisi vuotta takaperin. Miks'ei hän saanut sitä?
«Minä, joka tämän testamentin alle nimeni puumerkin panen, annan kaikki omaisuuteni tämän pitäjän köyhille. Häh, joko sen kirjoititte? mutta 1000 riksiä puhdasta rahaa annan minä Sakari Sakarinpojalle, joka nyt on vasta 12 vuoden vanha, Raisolassa, koska hänen isänsä isä minulle kerran ilman edestä antoi kymmenen korppia. Häh, joko se on?«
"Kiitoksia, kiitoksia. Vai niin, minä saan siinä oikeuteni." "Mutta, rouva kulta, alkoi tuo nuori ylioppilas, teillä on kolmetuhatta riksiä ja minä olen nähnyt omat kuittinne, jotka sisältävät enemmän kuin koron, mikä tekee sata kahdeksankymmentä." "Tuon sata kahdeksankymmentä minä olen kuullut niin useasti, että osaan sen ulkoa.
Jos joku olisi kaksi kuukautta sitte sanonut minulle, että olen rikas, niin olisin antanut hänelle aika korvapuustin, sillä en tahdo olla kenenkään pilkan alaisena, mutta nyt tulee eräs ja sanoo, että olen istutusmaiden omistaja Rio Janeirossa, toinen, että minulla on viisitoista laivaa ja kolmas, että olen antanut viisikymmentätuhatta riksiä siskoni tyttärelle kaiken tuon täytyy olla totta, koska jokainen, ken minut näkee, niin minulle vakuuttaa.
Maksaa ainoastaan kymmenen riksiä!» «Oh, kummallista! Mainiota! Kuulumatonta!» «Niin eikö? Siinä vaate, joka kestää koko ijän. Mikä kaunis kaulus sinulla on, Eeva! Luulenpa tosiaankin että Eeva on tullut vieläkin kauniimmaksi; sinä olit ja olet perheen ruusu, Eeva! Olet ihan nuorennäköinen ja olet lihonnut!
Päivän Sana
Muut Etsivät