Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. lokakuuta 2025
Nuori mies voipi oppia, kun hänellä on hyvä muisti, huomautti kirkkoherra. Niin, hänellä on hyvä muisti, hän voipi oppia, myönsivät muut. Jos hän ei ole riivattu fennomaani, teroitti herra kirkkoherra, joka oli kotoisin eteläiseltä Uusmaalta. Mutta silloin ! Mutta silloin! säestivät muut. Siihen päättyi herrojen keskustelu herra Kehnolin'ista.
Näin vain!» Hän aikoi juuri taas viedä pullon suunsa lähelle, mutta samassa Martti paiskasi ne molemmat maahan, niin että viina virtaili pitkin lattiaa. »Poika riivattu, mitä sinä teit!» huusi Kallu. »Varjelin nyt vuorostani sinua, kuten sinä ennen minua, kun kyytimies tyrkytti minulle viinaa pullostansa», vastasi Martti aivan levollisesti.
"Ja manteleilla täytetty metsäkauris", sanoi Kalidas. "Ja muutamia sokuripapuja", lausui Neekeri. "Joutuin, te riivattu pakana, taikka minä paiskaan tämän keihään selkäänne", huudahti Guebriläinen. Nöyrä Abdallah kiiruhti pois ja palasi pian takaisin, kantaen kahta viinipulloa, ja perässä neljä palveliata, itsekullakin tarjoinlauta, joka oli herkkuja täynnä.
"Riivattu, mitä puhut? Mitä tuolla köyhällä rotalla tekisit?" sanoi isä säikähtäen ja kauhistuksissaan. "Mari on kaunis tyttö, hän miellyttää minua; minulla on kyllä rikkautta; jos Mari onkin köyhä. Minä lähden paikalla häntä kosimaan", intteli Matti. "Koetasta, riivattu. Nälkää ja köyhyyttä ei saa tuoda minkään kautta meidän taloon.
Sitähän rupesivat nyt härjät vakaasti näykkeilemään, siirtymättä kauemmas kuin että sammaleinen kivi heillä lakkaamatta oli näkyvissä. JUHANI. Eihän ole heillä aijettakaan korjata luitansa. Ottavatpa, peeveli vie, tähän asuntonsa ja rakentonsa aina talveen asti. EERO. Heillä on riivattu nahassa. TIMO. Mikä on heidän tässä ollessa?
Onko tuo se entinen hienonen, hervoton mies, joka nyt noin rohkeasti katsoo kuolemaa silmiin? Annin huulilla juuri oli hyväksyvä sana, mutta ei siitä tullutkaan sen enempää. "Näetkö, tuo riivattu korppi on purrut minua", sanoi Lents palatessaan kyökistä verisellä kädellä, "enkä minä voi sitä saada kiini. Se on hohko elävä, kun on lumivyörykkeen muassa sisään pyörähtänyt.
Niin rohkenit lyödä takaisin, sinä maanpetturi! karjaisi kreivi, uudelleen vihastuneena. Jumala minua siitä varjelkoon! vastasi Eerik vilpittömästi. En tiennyt, että se oli prinssi; mutta lasta en löisi koskaan. Olenko minä lapsi, minä! keskeytti hänet kiivaasti prinssi, loukkautuen. Sinä valehtelet, riivattu konna!
Mutta sanos, Pekka, mikä riivattu siihen Berteliin meni, kun se viime aikoina niin kokonaan muuttui?... Mutta, lisäsi hän, tässä minä seison ja rupattelen, vaikka pitäisi kauppiaan puheille mennä; suuni on minulla tallessa vielä, jumalan kiitos, ja olutta siihen mahtuu vielä vanhoilla päivilläkin.
Miksi näytät noin surulliselta? kysyi isä. Samu ei vastannut. Niin, sano vaan Samu, mikä sinua vaivaa? lisäsi äiti. Tämä päivä on ollut minulle raskas päivä. Minua on ivattu ja ivataan pitkin pitäjätä. Ivattu! Ivataan! Mistä? Nimismieskin ivasi niinkuin riivattu. Kirkon sakastissa hän kaiversi minua.
UKKO. Mutta minä en tule, en, vaan kiellän sinun käskemästä. JUHANI. Minä käsken vaan. UKKO. Mutta minä en tule, sinä riivattu! Pidä kitas! JUHANI. Minä käsken vaan. LUKKARI. Pojat, pojat! olkoon ukko rauhassa. MIKKO. Hän menköön meistä herraansa. Yksinkertainen ja töykeä äijä; katselee silmiimme kuin villakoira; hän menköön. Mars, ukko!
Päivän Sana
Muut Etsivät