Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025


Mutta kun hän oli nopeasti kuivannut vettyvän silmänsä, vilkastui hän uudelleen ja jatkoi riitelijän äänellä: Rupesi siinä sitte vielä erotessa rukoilemaan, mutta se häntä jääköön miehen rekeen, joka vielä kohta joutuu linnaan istumaan pahoista töistänsä.

Mielelläänhän ne toki herrat lähtivätkin, kaksi heistä kun oli irti sinä iltapäivänä. Kun Jehu oli kaupungissa ostoksensa ostanut, hän ajoi apteekin edustalle, roviisorit istuivat rekeen, ja raikkaassa talvi-ilmassa he ajaa karauttivat leikkiä laskien ulos kaupungista. Jehun talon uudella puolella, lämpöisessä vierastuvassa he kohta istuivat ja juttelivat. Ropsa emäntä kahvin keittoa puuhasi.

Kun minä en saanut häntä rekeen tulemaan, turwasin minä toiseen keinoon, sillä minä todellakin pelkäsin hänen jääwän tielle. Minä en ajanut parhaillakaan paikoilla yhtään juosten, että tyttö olisi pysynyt muassa, woidakseni hänen uupuessaan olla hänelle turwana.

En mielelläni nyt kotiani jättäisi, mutta tulevaisuuden turvan vuoksi sen teen." "Mutta eikö Juhana tule hoitamaan ?" "Vaiti", sanoi Sipo kärtyisesti. "Juhana ei nyt tule hoitamaan mitään." Sipo istui rekeen ja löi virkkua vitsalla. Se lähti aika vauhtia kartanolta, sillä Sipo ei ennen vielä kertaakaan ollut kotoa lähtien hevostaan lyönyt.

Kun hän nousi lumesta rekeen, hawaitsimme ett'ei hänellä ollut muita jalkimia kuin suuret ja kauan parsitut töppöset. Me laitimme keulapuoleen niin mukawan sijan kuin mahdollista, niin että hän tuli istumaan seljin hewoseen, päin meihin. Me peitimme hänen siihen niin mukawasti kuin taisimme, reki=peitolla ja hewosen loimella, ja sitte taas lähdettiin.

Kyllä ovat kauniita.» »Ja entäs tuo hevonen, siinä on kalu että sen rekeen viitsii istua», lisäsi Jukke. »Kyllä on, kyllä on teillä, hyvästi on teillä. Kyllä sen näkee, että hyvästi on teillä», mukautteli ukko ja naskutteli suutaan vakuudeksi.

Sitte paistettiin se uunissa oikein hyvän näköiseksi. Valmiina haisi se hyvältä ja oli muhkea. Varovasti pantiin kukko sitten rekeen ja konnanjuoninen maamies istui iloisena ajamaan kaupunkia kohden. Hän sovitti matkansa niin, että hämärässä tuli tulliin. Siellä ei sattunut tullimiehiä olemaan esillä.

Kyllä minä näytän... Lopo huusi ja mellasti. Vaan kun ei siitä ollut apua, ja miehet väkisin veivät hänet rekeen, alkoi hän rukoilla armoa. Ei armoa ensinkään! Kukkaron omistaja oli kiukuissaan; hän halusi kostoa. Lopo sai itkeä ja rukoilla reen pohjalla niin paljon kuin tahtoi, hän löi vaan hevosta selkään ja antoi sen vilistää kaupunkiin päin. Vai minä sinua vielä armahtaisin!

Topias peitti kädet, lausuen hiljaa: "En saata herättää sinua. Jos en varmaan tietäisi, että hyvä enkeli alati on vieressäsi, en hetkeksikään jättäisi sinua| Nuku nyt vaan hyvästi." Sitte tuli hän ulos ja nosti Tapanin kanssa kirstun rekeen. "Raskas tuo onkin", sanoi Tapani, "vaikka Martta valitti, ett'ei sinne saa sopimaan mitään. No, saammehan täältä vähä vähältä kulkemaan..."

Se on kuin kytötuli lumen alla suossa, suitsutus tuntemattomalle haltijalle, josta en tiedä, onko sitä, onneni haltijaa, enää minulle olemassakaan. Vaan jos se sittenkin olisi? Jos yhtäkkiä olisit tullut, seisonut tiellä odottamassa ja pyytänyt pysähtymään ja noussut tähän rekeen ja sanonut: "Siinähän olet, löysinpäs, saanko seurata?"

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät