Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025
Sitte rekeen päästyään hän kutsui tytön luokseen ja sanoi hänelle: "Sinun isäsi, tyttö parka, on tehnyt kovin pahasti ja sydämettömästi, kun on ottanut elättääkseen rumaa ja vihaista koiraa, vaikka hänellä ei kaikin ajoin ole leipää liiaksi lapsillensakaan." "Mustipa on aina isän toverina metsällä", väitti tyttö vilkkaasti. "Kuuleppas, lapsi, elä sinä opi vastustelemaan vanhempia ihmisiä.
Täällä on höyhentyynyjä, lakanoita, villaisia peitteitä ja mitä kaikkea hyvää täällä onkaani» Orsilta hän kokosi peitteitä sylyyksensä ja toi nekin rekeen. Sitten hän nousi juosten ylisille, joiden porrasaukosta alkoi toinen toisensa perästä tulla alas raskaita höyhentyynyjä. Sitten hän toi sylyksensä suuria valkeita lakanoita ja vei rekeen.
Istu paikalla rekeen ja varo, s a, ettet astu jalkaasi minun talooni. Paikalla! Kuuletko, sen vietävä!... Kyyditse miten pitkältä hyvänsä, kunhan tänä iltana joudut takaisin. Ala ajaa! Sanattomina liikkuivat rengit kuin koneet isäntänsä käsissä. Kuskiksi määrätty hotaisi hevosta, josta näin työstä tultua oli matkanteko vastahakoista.
Jok'ikiselle, joka taloon tulee, se ilkkuen kertoo: »Tässä oli, talon sai, hyvän miehen sai, ei ollut olijata, ei pitäjätä ... sanoinhan minä aina, vaan en toki olisi uskonut, että ryssän rekeen lähtee.» Mitä Juha tehnee, mitä luullee? Ettäkö minut väkisin vietiin? Vaiko, että mielelläni lähdin? Saattaa luulla, että olen hukkunut tai tahallani hukuttautunut?
Mies lähti taivaltamaan, sitten pojat, ja vihdoin vaimo, muutama syli väliä aina jokaisella. »Olisitte saaneet pitää tätä hevosta niin kauan, että minä saisin sen rekeen», huusi Mikko perään. Kukaan ei aluksi kääntänyt päätänsäkään. Mutta sitten suurempi poika palasi ja kysyi: »Olisiko teillä leipää?»
Sitten hän toi porot, valjasti ne, istui ensimmäiseen rekeen, Laila sylissään ja läksi ajamaan niin että lumi tuprueli hänen ympärillään, pois tästä surullisesta rutonpesästä, kohti rakkaita tuntureitaan, hyräillen tämän tapauksen johdosta tekemätänsä tilapäistä runoa, ja iloissaan siitä että taasen oli löytänyt lintusensa, pienen Lailansa.
Amen.» Hän on taas ullakolla kamarissaan. Hänet on vallannut hillitön epätoivo, pohjaton tuska. Hän ei ole parantunut, hän ei ole muuttunut. Hän olisi voinut tehdä sen: jättää, pettää, purkaa, ellei siihen olisi ollut ulkonaista estettä... Ainoastaan pelko esti hänet sitä tekemästä. Jos ei häntä olisi sysätty ovesta sisään, olisi hän kääntynyt takaisin, juossut pois, hypännyt rekeen...
"Te ansaitsisitte tulla kuritetuksi, vaan toivon, ett'ei teissä enään paljoa elinvoimaa jäljellä ole. Miten nyt tuo leski saadaan täältä pois? Tässä talossa ei hän saa olla ja tähän taloon ei hän enään saa tulla". Kohta oli renki valjastanut hevosen. Leski alkoi viretä, hän talutettiin rekeen ja vaikka hän mieli tekemään vastarintaa, täytyi hänen matkustaa kotiaan.
Olkaa varma, siitä minä kyllä olen varuillani! Kas niin, nyt tulemme juuri parhaaseen aikaan luukulle. Onko tämä teidän matkalaukkunne? Juuri se! Hyvä! Professori vihjasi kantajan luokseen, ajurista oli hän jo edeltäpäin pitänyt huolta; eikä aikaakaan kun hän jo auttoi kohteliaasti pikku naisensa rekeen, istuen itse viereen.
Matkustavainen siinä juodessa kertoi olevansa naimisretkellä ja vievänsä mukanaan Moskovassa ansaitsemansa 500 ruplaa. Tämän kuultuansa Makar meni pihalle ja pani reen pohjalle olkien alle kirveen. »En itsekään ymmärrä, miksi minä kirveen otin,» kertoi hän. »Otahan kirves,» sanoi se: minä otin. Istuimme rekeen ja läksimme ajamaan. Ajamme, ajamme, minä unohdin koko kirveen.
Päivän Sana
Muut Etsivät