Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025


Kolmella suurella uhrilla sen lupasin ja jos lupaus rikottanee, katoaa käärme ja Lapin nuolena näkymättömän kaaren päällä minua ja sukuani väijyy. Muista tarkkaan, ettet käärmettä koskaan tapa, missä hän sinua vastaan tulleekaan. En tapa. Ettet erehdyksestäkään sitä tekisi ja aina muistaisit, annan Reidan käärmeen tästä päivästä hoitoosi. Maitoa hänelle tänne kanna.

Jotakin outoa oli sillä retkellä tapahtunut; uuvuksissaan, melkein puolikuolleina sieltä palasivat; osan kertoi pastori, mutta ei nähtävästi kaikkia vaarojaan. Rouva uskoi varmaan, että sen pahan noidan työtä oli Reidan tauti. Ja siinä uskossa Rampa-Riitan äiti häntä vahvisti, tuli vähän väliä pastorin poissa ollessa siitä hänelle ilkkuen puhumaan.

On telminyt täällä lähtiessään ja oven auki heittänyt. Henkensä lähtöä temmelsi... Ennen oli käärmeessä Reidan henki ja on nyt Sinussa; mitäs olisi täällä, kun on sinussa! Käärmekö minussa? Reidan henki on sinussa! Se sinuun meni silloin, kun loveen lankesit. Ei se silloin ollut mennyt, ennen oli jo mennyt, Jouko tiesi, milloin oli mennyt.

Eivät sinua muut kadehdi eikä vihaa kuin Reidan suku, alkoi Ilpo. Koko muu Karjala on puolellasi. Mitä ne muutamat huonokuntoiset monia vastaan. Huonosti olisivatkin asiat, jos et olisi melaan tarttunut. Mitä taisi Reita? Lovehen lankeili, menneitä muisteli ja tulevia tutki, mutta heimon tänäiset asiat menivät menojaan.

Tulee tietäjä isäänsä isompi. Tiehesi täältä. PANU Joko päästi? Elä pelkää, Jouko... Ei armoa, ei armoa! PANU Ei ole vielä ihan päässyt. Näitkö haltijan? PANU Etkö mitänä nähnyt? JOUKO Näin. PANU Mitä näit? JOUKO Näin papin. PANU Ei tullut Reidan henki luoksesi lovessa? Et häntä nähnyt? Et mitään kuullut? Elähän vapise! On paha ollakseni ... päätäni huimaa ... sydäntä etoo. PANU Etooko?

Se on käärme, Reidan henki. JOUKO Päästä minut siitä ... loihde pois ... se minut muuten tappaa. PANU Ei tapa ... elämän hengen antaa. Se sinussa aina pysyköön, elköön sinusta koskaan muuanne menkö. Niin kauvan kun käärme sisässäsi, niin kauvan sinussa Reidan henki, niin kauvan kun sinussa Reidan henki, niin kauvan Panujen suvussa tietäjäin taito. JOUKO A-anna minun mennä äidin luo.

Eikö olisi ollut tarpeeksi työtä kirkon ympäristössä ja eikö otollisempaa jo ennen avatulla vainiolla viljelystä parantaa? Milloin tuntui näihin kysymyksiin yksi vastaus oikealta, milloin toinen mutta viimeinen oli aina se, että hän heitti konttinsa uupuneeseen selkäänsä, tarttui sauvaansa ja lähti Reidan jälkeen ponnistamaan.

Mutta jos Reidan henki siis oli yhä hänen hallussaan, niin ei se ollut papin hallussa. Mutta mikä se oli sieltä lovesta puhunut? Reita se ei ollut. Putosi kuin painajainen hänen päältään. Mutta samassa laskihe toinen ja kahta suuremmalla painolla. Reidan poika se oli! Itse ei päässyt, mutta poikansa lähetti.

Hänen kasvonsa näyttävät kirkastuvan, hänen silmänsä selviävät, hän hymyilee ja puhuu väliin hiljaisella ja sopottavalla, väliin riemusta vapisevalla äänellä. Naiset heltyvät, huudahtelevat ilosta, käyvät toisiaan kaulaan. Ei kuolemaa, ei kipua! Voi, mitä lupaa! Jouko on lähestynyt ryhmää ja seisoo Reidan edessä.

Se ilkkui hänelle kaikkien hänen hankkeittensa hukkaa: turhaan hän oli vanhan Reidan tuhonnut mitään voittamatta, turhaan hän oli kirkon kironnut, turhaan Lapin heimon karkoittanut, turhaan Annikin uhrannut ja monet uhri-elukat teurastanut.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät