Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. marraskuuta 2025
Jos valitat elämäsi yksinäisyyttä ja tyhjyyttä, ettei sinua kukaan rakasta eikä sinulla ole ketään rakastettavaa, niin luuletko, etteivät sanasi ole erehdyttäviä? Luuletko, että yksinäisyys ollenkaan on mahdollista, että rakkaus on jotain tiettävää tai nähtävää, ja että tapauksia punnitaan niinkuin kulta- tai hopealunnaita?
Ja tuossa yhdessä ainoassa sanassa värjyi kaikki, mikä hänellä oli ollut rakasta ja kaunista: kevät, auringonpaiste ja pihlaja, kesäyön hämy ja kuun kummallinen valo. Hän olisi tahtonut heittäytyä maantielle hänen eteensä ja rukoilla vielä kerran kuullakseen tuon ainoan sanan. »Pitääkö sinustakin tulla renttu niinkuin kaikista muistakin...?»
Mutta, Sundler, Berndtsson on viisas ja ajatteleva ihminen, joka tietää mitä hän tekee sillä ei hän kuviota rakasta, se on selvä; mutta mies on viisas ja kohden kunnioitettavaa. Tuokaa siis hän tänne, Sundler! Miehen tuttavuus ei ole hylättävä. Berndtsson oli tosiaankin onnen portailla.
Ellin, papin tyttären, sielullinen kehityshistoria, hänen yksilöllinen vapauden-vaatimuksensa, hänen personallisesti viehättävän ja voimakkaasti alkuperäisen maailmansa ahtaaksi aitautuminen, hänen liikuttava tyytymyksensä, talttumuksensa ja alistumisensa harmaan arkielämän välttämättömyyteen, avioliittoon miehen kanssa, jota hän ei rakasta: ne ovat omiaan johtamaan mieleen norjalaisia mestareita.
Mutta miksi rakastat minua oikeastaan? kysyi Fredrik leikillisesti sinähän tunnet minut vasta niin pintapuolisesti. Niin, miksi? Siksi, ettet sinä rakasta sotaa, ja siksi, että sinä rohkenet sen vapaasti tunnustaa, ja siksi, että sinulla on niin ylevä sydän ja että olet niin paljon jalompi kuin muut sinun säädyssäsi.
Jos näytät noin hapanta naamaa, en toista kertaa ota sinua mukaani. Se on minusta yhdentekevää! En minä rakasta ketään. Erkillä oli sentään kaunis tukka ja kauniit silmät. Käske sitten Erkin niillä kauniilla silmillään lumota ompelijatar, ett'ei hän muista lähettää laskuasi, niin ei minun tarvitsisi ollenkaan asiaan sekaantua.
Se ei rakasta todellisia arvoja eikä luovia kykyjä, vaan nimiä ja tapoja.
Hän selittäisi Jorin tehneen väärin, itse onnettomuutensa luoneen onnensa sijaan, tienneen että kukaan muu ei häntä niin rakasta... He olisivat olleet niin onnellisia. Tätä onnea kuvaillen nyt ajatuksissaan Jorille, jota oli satoja kertoja kuvaillut itselleen, tuli hän kotia ja huomasi itsensä vasta sisällä. »Eikö Tuira ole tullutkaan?» »Ei ole vielä näkynyt», vastasi äiti.
"Tulkoon tämä aika niin lyhyeksi kuin mahdollista, sillä me tarvitsemme ruhtinasta, joka tietää pitää arvossa rakasta Ruotsiamme, ja joka ymmärtää kunnioittaa kansan oikeuksia!" sanoi Jakobsson. "Eläköön prinssi!" huudahti Niilo Niilonpoika, nousten seisaallensa ja kohottaen pikaria. Kaikki muut noudattivat hänen esimerkkiänsä, ja huusivat yhdestä suusta: "Eläköön Kaarle Kustaa, Ruotsin toivo".
Jacobi teki sen säihkyvin silmin. Hänen ylhäisyytensä tarttui Louisen käteen sanoessaan: «onnittelen teitä että saatte puolisoksenne erään paraimpia ja rehellisimpiä ihmisiä, joita tunnen! Minulle on rakasta saada itse sanoa se Jacobin morsiamelle.» Ystävällisesti, mutta läpitunkevasti hän siinä tarkasteli häntä ja suuteli hänen kättänsä.
Päivän Sana
Muut Etsivät