Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Tuo ei ollut hänelle ollenkaan juohtunut mieleen. Hän tunsi olevansa voitettu ja Markkasen vallassa. "Kuule, heitä pois, Markkanen!" pyysi hän. "Ystäviähän tuota on oltu tännekin asti." "En minä heitä." "Saat rahasi takaisin, kuule!" "En tarvitse." "Saat ryypyn vielä!" "En huoli." "No, mutta kuulehan nyt " "Kymmenen markkaa kun maksat, niin minä saatan heittää." "Tuumataanhan."
"Paras on, että annat rahasi minun liikkeeseni, ja siitä tuleva ansio on sinun". "Minä en pysty keinotteluihin. Minä otan mielukkaammin levolliset korkoni". Annilla oli tupaan takasin tuleville kelpoa suun-avausta, mutta hänen isänsä ei tahtonut maistaa mitään; hän mieli paikalla pois.
Senpä tähden minä käsitänkin ne vallan hyvin, vieläpä paremmin, kuin luuletkaan, rakas Rudolf! Ja minä pelkään, että sinun kauppaystäväsi ja hyvät veljesi, jotka houkuttelevat sinua heittämään rahasi heidän suuriin yrityksiinsä, lopuksi vetävät sinua nenästä ja korjaavat sekä omansa että sinun tulosi.
Aika valehtelija olet, Anton Pafnutitsch; kyllähän teidät tunnetaan; mihinkä sinä olisit rahasi pannut? Kotonasi elät kuin sika etkä huoli vieraista ja nyljet talonpoikiasi osaathan sinä kyllä haalia kokoon.
"Sinä näyt kohta jättävän tämän maallisen majan; sinä et tarvitse silloin enään rahoja: testamenttaa rahasi kirjallisesti minulle!" esitteli Lauri. "Semmoistako asiaa sinulla olikin? Mutta sitä en tee koskaan", sanoi sairas jäykästi. "Jos et minulle sitä saata tehdä, niin anna rahasi pojalleni!?" pitkitti Lauri. "En kenellekään ja pojallesi kaikkein vähemmän", sanoi sairas kolkosti.
Täällä tunsin itseni levollisemmaksi, kuin noilla suurilla kaduilla, ja voin taaskin kuulla oman ääneni. "Tässä on rahasi, poikani", sanoin. "Mikä nimesi on?" "Miksikä sitä tahdotte tietää?" kysyi hän jotensakin kiivaasti. Tuskin tiesin, mitä vastaisin. Kun joskus joku lapsi Kondoveristä tuli kartanoomme, kysyin aina nimeänsä, vaan heidäthän tunsin melkein kaikki.
Elsan rahat kyllä täyttivät tuon vajauksen, ja hän sanoi: "Minä annan rahani, niin voitte ostaa mökin vaikka tänään." "Vieläkö sinulla ovat rahasi säilössä, etkö ole vaatetta ennättänyt ostamaan? Ole niin hyvä ja anna ne lainaksi; minä en niitä tarvitsisikaan, jos minä olisin saanut emännän hautauskustannukset käteeni.
"No minä sitä en kitkailekaan; sen tulet saamaan ja oikein Koisaaren paraimmassa hotellissa" ... pöyhkeili Huima. "No en sitä kiellä minäkään, jos niikseen tulee" ... sanoi Simo vähän nenästyneenä. "Kyllä tuo sinun kannattaisikin. Huokealla nuo sinun rahasi ovat saatukin.
Ei jouda pesemään. Koeta nyt pitää sitä. Vihdoin tulit. Tuossa on leipää ja potaatteja! Kylmiä potaatteja! Eikö teillä ole muuta En minä huoli. Onko teillä kuppi teetä? Se edes lämmittää. Mitä tämä on? Kauppias antoi. Kauppias ei anna lapsille tupakkaa. Sinä olet ostanut sen omilla rahoillasi tahi varastanut. Kumman olet tehnyt? Vai sellaisia sinä jo polttelet ja annat rahasi kulua nenän alla.
"Mutta miehen työ ulottuu hyvän matkaa pitemmälle," sanoi Niilo lempeästi. "Jos vaan panisit rahasi avuksi..." "Niin, rahojani sinä juuri väijytkin," keskeytti Olina. Nuorukainen suuttui hirveästi tästä, hän nosti takkinsa ja oli vähällä viskata sen Olinan päälle; mutta sydämmen ajatus astui samassa esiin, ja käsivarsi vaipui jälleen alas.
Päivän Sana
Muut Etsivät