Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. toukokuuta 2025
Kevät aurinko paistoi sisään mökin akkunasta. Elsa puhdisteli ja siistiskeli paikkoja väliin vilkaisten äitiänsä sängyssä. Ehdottomastikin tahtoi häntä vähän pöyristyttää. Pian lakkasi hän siistimästä ja ajatteli mennä ulos jaa, ulos, mutta sitten ei uskaltaisi tulla takaisin. Siinä oli hän kappaleen aikaa kahden vaiheella, ollako sisässä vaiko ulos rientää.
"Niin, te katselette minua, te ette voi uskoa tätä. Minä itsekin pelkään itseäni, kun katson kuvaani peilistä. Sentähden olenkin minä peittänyt kaikki peilit täällä, minua pöyristyttää ajatellessanikin näkeväni oman haamuni." Mathieu oli istunut matalalle tuolille, ja Sérafine tuli istumaan hänen viereensä sekä otti ystävällisesti Mathieun kädet laihain sormiensa väliin.
»Uih, kuinka minua pöyristyttää, on kovin vilu!» valitti Iiri. »Lähdetäänpä juoksemaan», ehdotti Arvo, »ehkä jaksaisit; sitte sinun tulisi lämmin». »Kyllä jaksan, mutta minnekkä juoksen?» sanoi Iiri.
Kuinka todella olisin saattanut istua rauhallisena keskusasemalla odottamassa synnyinkaupunkini pommitusta; johon pelkkä ajatus siitä kauhun tuskasta, mikä sellaisissa tilaisuuksissa esimerkiksi synnytyskipuja kärsivät vaimot tai kuoleman kanssa kamppailevat ja yleensä tautivuoteella olevat ihmiset saavat kokea, ajatus siitä, miten hädissään katuja pitkin juoksevat äidit hakevat lapsiaan, miten palavien rakennusten yläkerroksista ihmiset heittäytyvät alas räjähtävien pommien keskelle; ja pelkkä ajatuskin olisi pitänyt minua pöyristyttää ja herättää minussa levottomuutta.
Tässä on rahat, Bruno, sanoi Anna muutaman silmänräpäyksen jälkeen, ottaen lompakosta setelit ja ojentaen ne miehelle. Kiitos, Anna!... Minä säilytän nämä meidän molempien varalle. Ei, ei siihen tarkoitukseen! huudahti nainen tulisesti; ne ovat varastettuja rahoja ja veren tahraamia ... minua pöyristyttää, kun sitä ajattelenkin. Hullutusta! Hävitä setelit!... Polta ne!... Minä tahdon niin, Bruno!
Kuuteen viikkoon emme nyt ainakaan tulle taistelemaan" lopettaa hän kirjeensä. Seuraavana päivänä kirjoittaa hän samoista asioista Montijon kreivinnalle antaen hänelle pitemmän selonteon katutappeluista. Ja nyt myöntää hän vihdoinkin nähneensä todellista uljuutta, vaikkakin kansan julmuus häntä pöyristyttää.
Mitäs sillä väliä, sinä vältät ne! Kuuleppas nyt, vaimoseni, kuuleppas nyt, sanoi kauppias päättävästi, minä kieltäydyn: vehkeet minua peloittavat. Minä olen nähnyt Bastiljin. Brrr! se on kauhea tuo Bastilji! Ei muuta kuin vaan ajattelen sitä, niin jo pöyristyttää. Minua uhattiin kiduttaa. Tiedätkö, mitä kiduttaminen on? Puukiiloilla puristetaan jalkoja siksi kunnes luut musertuvat!
Oikein sydämeni sävähti, vaikken ole juuri mikään pelkuri. Entä kun sillä vielä on silmät auki, sehän siinä on kaikkein kamalinta. Niin, älä minuun noin tuijota. Ei minulla ole veden pisaraakaan. Kourassaniko sitä toin, kun en astiaa löytänyt. Uhhuh, vieläkin pöyristyttää. Kuuluu tietävän pahaa, kun ruumiin silmät jäävät auki. Hän toisia jälkeensä kutsuu, sanotaan. HOMSANTUU. Juuri niin.
Toisinaan tämä ajatus häntä pöyristyttää, toisinaan lohduttaa hän itseään samalla tunteella kuin matkustajat rautatiellä: "c'est d'absence de responsabilité devant une force supérieure et irrésistible". Hänen lääkärinsä hra Maure neuvoo hänelle milloin mitäkin, mutta kipu kyljestä ei katoa; silmätkin päälle päätteeksi kipeytyvät, niin ettei käy työntekokaan.
"Mutta, veikkonen hyvä veikkoseni", jatkoi uljas miekkamies ulkona, "minua pahat ilkiöt ajavat takaa, ja minä tahtoisin päästä sinun katokses suojan alle!" "Sinua hupsua!" vastasi Heikki. "Eihän yksikään tunkiokukko, ei huonoinkaan niistä kaikista, joita on tappelutettu tänä laskiaisena, viitsisi pöyristyttää höyheniään semmoisen petturin tähden kuin sinä olet!"
Päivän Sana
Muut Etsivät