Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 30. huhtikuuta 2025


Tämän vuoden teettänee, minkä tahtonee, mutta keyriltä pyöräytän körtit selkääni, pyöräytän kiusallakin. Aamiaista syötäessä purskahti Handolin yht'äkkiä kesken syöntinsä leveään nauruun: Kävitkö, lanko, katsomassa sitä meidän Matin aidanpanoa? Kävin. Ei ne nyt ainakaan yli pääse, mahtaisiko porsailta pitää raotkin tukkia?

"Kuules sinä!" tiuskasi hänelle paksu mies. "Muista sinä, kenenkä kanssa puhut! Sinun kanssasi, pöllö, lasketaan leikkiä, sinun pitäisi, sen pöllö, tuntea ja olla kiitollinen, että sinun kanssasi aikaa vietetään, pöllö!" "Suokaa anteeksi, Nikolai Jeremeitsh! Semmoinen vaan pyörähti sana suuhuni..." "Kyllä minä sinut pyöräytän!" Ovi aukeni ja passaripoika juoksi sisään. "Nikolai Jeremeitsh!

Ne käyvät monessa talossa ja panevat aina loimen selkään. Ne nauravat ja lepertelevät. Välistä minä vien ne piloillani väärään, pyöräytän johonkin pihaan, jonne ei ole ollenkaan mentävä. Siitä syntyy siunailua ja voivottelua, mutta ei ne silti milloinkaan lyö. Kun saisi aina olla naisten ajettavana. Kun olisi semmoinen talo, jossa ei olisi muita kuin naisia. Yksinäisenä hevosena

Kun vaan kaivon kohdalle sattuu, niin silloin tuo, joka on kaikista suurin roisto, tuo Ansgaarius, joka kirkkoonkin tulee .. se tuntuu aivan kuin niskasta kiini ottavan ja suhkaa: Mäkärä, Mäkärä, hyppää kaivoon! Vaan silloin minä pyöräytän sitä tuolla lailla .. ja alan juosta sen minkä käpälästä lähtee.. Kas, kas; tuolla kun oriit tappelevat. M

Hän on hoitanut huonosti talouden, mutta nyt tässä täytyy järjestyksen muuttua, minä otan häneltä wallan pois ja pyöräytän hänet 'koukun taa'." Noin ajattelee miniä, josta helposti seuraa se, että kun anoppi antaa waikka hywiäkin ja oikeita neuwoja, näkee miniä jo tuossa anoppinsa pahuutta: hän wastaa kylmästi ja ylönkatseellisesti ja siitä syntyy useinkin sanakiista, joka tawallisesti päättyy suurimmalla mielenkatkeruudella ja kahdenpuolisella itkulla.

Ilon ja onnellisuuden tunto oli meidän kaikkein sydämissämme. Vaan minä erittäinkin olin hyvilläni, kun kuulin isältäni että syksyllä saan alkaa käydä koulua. Tähän aikaan kertomustani olen varreltani vähän venähtänyt ja ikäkuormaa on hartioillani muutamia vuosia enemmän. Siis pyöräytän menemään eräitä ajastajanrenkaita ehkä noin puolikymmentä niine hyvineen.

Soudan hänet taas samaan paikkaan. Ei ota, ainakin ovat loppuneet ne lohet, jotka ottavat uistinta. Mahdollisesti ottaisi nyt devonia ja perhoa. Muutammeko? Koetammeko sitten jollakin muulla? Emme. Sama se. Käytän hänet vielä toisella rannalla, ennenkuin soudan ylemmä valkamaan. Soudan veneen aivan lähelle rantaa ja pyöräytän sen siinä takaisin. Siima ja uistin melkein pyyhkäisevät rantakiviä.

Päivän Sana

helviä

Muut Etsivät