Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. heinäkuuta 2025
Kun olin astiat pessyt ja kaikki likavedet tunkiolle vienyt, heittäysin ovensuusänkyyn ja nukuin siihen heti. Nukuin niin uuvuttavan raskaaseen uneen, ettei mikään olisi minua siitä voinut herättää. Kun seuraavana aamuna heräsin ja raotin silmiäni, näin emännän seisovan keskellä pirtin lattiata ja kuulin seuraavan keskustelun: »Niin pahan näköistä se ylenantoi, että minua ihan puistatti.
Nälkä kurni ja vilu puistatti, mutta toivottiin hyvää saalista, sillä Itäpuolella peurat olivat vetäytyneet tunturin laelle ja ampujat pääsivät pyssynkantomatkalle niistä, jotka kulkivat viimeisinä tunturin alaliepeellä. Paavo Pekkalainen, pyssymiehistä nuorin, oli otuksia lähinnä. Hän oli ryöminyt kaiken päivää, ja vihdoinkin oli nyt peura lähellä. Nuori veri virtaa kuumana; nyt se kuohahti.
Henrik sekaantui ja nukkui samassa sikeästi. Kun hän heräsi oli hänen ikäänkuin vähän parempi olla, mutta ikävä vaan, että kello oli jo yli viisi. Hän hyppäsi ylös ja kovasta päänkivusta huolimatta puki palttoon yllensä ja meni kadulle. Kun hän taas tuli tuuleen, puistatti vilu koko hänen ruumistansa, mutta hän kiirehti vaan kortteerilleen.
Puutetta hän olisi kärsinyt jo parast'aikaa ja sitten leskenä kolmen pienen lapsen kanssa! Köyhäinhoitoon olisi täytynyt turvautua, eihän siinä muu olisi auttanut. Häntä puistatti. Maria otti kaapista viinipullon, jonka patruuni edellisenä iltana oli tuonut, ja asetti sen ynnä lasit valmiiksi pöydälle. Hyvää viiniä, he eilen siitä joivat jo puolet.
"Tekopyhät, sydämmettömät", kaikui hänen tunnossaan ääni, joka oli niin vihlasevan katkera, että häntä oikein puistatti, "ulkokullatut, jotka saarnaatte mestarinne oppia, vaan elämässänne teette sen tyhjäksi.
Vennua puistatti oudosti, vaistomaisesti käsitti hän, että tuo mies, joka vaivatta oli hänet kytkenyt, edusti jotain hänelle tuntematonta tulevaisuuden voimaa. Kun lautamies tuli, lähdettiin. Kolmisin istuivat he nimismiehen kaksi-istuimisiin kieseihin ja ajoivat vanginkulettajalle päin. Renkipoika sai viedä Vennun hevosen kotiin.
»Kuinka vanha olit, kun ranskalaiset tulivat maahan?» Tyttö käänsi katseensa maahan. »Viidentoista herra.» Lempeämpi tunne oli uudelleen heräämäisillään Boleslavin mielessä, mutta synkkä ja haihtumaton epäluulo tukahutti sen kohta. »Saitko maksun vaivoistasi?» kysyi hän purren hampaitaan. »Kyllä, herra», vastasi tyttö levollisesti. Boleslavia puistatti inhon puuska. »Kuinka suuri oli palkkasi?»
Mitäpä Adelsvärd sanoista tai tuosta liikkeestä ... jokainen rakastava nainen puhuu sellaisia sanoja ja voi tehdä saman liikkeen ... mutta siinä pyyhkäistiin omin ehdoin hukkaan puhtaan nuoruuden heijastus ... hän hellitti käden häntä puistatti nainen ei hievahtanut, suu oli avoinna ... aamun sarastus syöksi julkeasti saapuville kynttilänpätkät liehuivat ja vuotivat ... nukkuvan ylitse levisi kuoleman väri.
Hän oli tuskin ennen nähnyt sormusta, eikä koskaan pitänyt sitä kädessään. Nyt hän katseli sitä päivää vasten. Kuinka se olikaan kummallista tekoa! Kuinka kummallinen olikaan sen himmeä loiste! Ja nuo kirjaimet, joista hän niin usein oli kuullut puhuttavan, kuinka selvästi voikaan ne vielä erottaa sormuksen sisäpuolella. Häntä puistatti, kun hän muisti Neptunus Gastin.
Häntä puistatti ajatellessa, että jos hän, Antero, olisi joutunut semmoiseen asemaan, jos olisi tullut saaneeksi vaimon semmoisen, jota ei voisi rakastaa, joka sammuttaisi hänessä kaikki tunteet itseänsä kohtaan, jonka suhteen olisi huomannut erehtyneensä mistä, mistä ihmeestä hän saisi voiman kantaa sellaista kohtaloa?
Päivän Sana
Muut Etsivät