Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. marraskuuta 2025
Minulla olisi vähän neidin kanssa puhumista. Tässä joku aika taaksepäin uskalsin ottaa puheeksi erään asian, joka Neiti Kortman. Hyss! Minä pyydän, puhukaa vähän hilemmin. Ehkä Pölkkynen. Jahah, jahah, minä ymmärrän. Niin, se on asia, joka koskee sekä minua että neitiä. Teitä ehkä vielä enemmän, koska te olette nainen, jolla on arempi luonto ja hienommat tunteet Neiti Kortman.
Kun hän tuli asumaan meille Turussa, sanoi hän hakevansa totuutta; nyt on hän totuuden löytänyt. Johannes! Aina Johannes! Eikö minulla ole muusta puhumista kuin hänestä! Ei, nyt minä lopetan. Niin, vielä olkoon se mainittuna, että Johannes... Taasen Johannes! Ei, nyt loppu!« Näin kirjoitti Maria vähäiseen muistikirjaansa juhannus-aattona. Maria raukka! Vähän tunsi hän omaa itseänsä.
Ja Ollillakin näytti olevan paljon puhumista Heikin asioista. Hän tahtoi kerrankin puhua suunsa puhtaaksi. Kaikkeen oli Heikki itse ollut syypäänä, sanoi hän. Heikki katsoi elämää liian lapselliselta liian aralta kannalta. Hänessä ei ollut kylliksi miestä. Ja se taas tuli epäluonnollisesta elämäntavasta. Olli näytti aivan riemuitsevan, kun hän pääsi tähän aineeseen.
Enolla ja Hiljalla oli kovin paljo puhumista keskenänsä, mutta he kulkivat meidän edellämme, niin etten kuullut, mitä he puhuivat. Kun olimme tulleet kotiin ja hyvästi sanoneet toisillemme, pyysi eno tätiä ja Hiljaa tulemaan aamukahville meille. He lupasivat tulla, ja nyt menimme kukin asuntoomme.
»Hyvä, hyvä, sir», lausui kapteeni. »Vähän te hyödytte vannottelemisestanne. Mutta meillä on muutakin puhumista», jatkoi hän katkerasti. »Te olette saattaneet prikin häviöön. Minulla ei ole kylliksi miehiä jäljellä sitä hoitaakseni, ja ensimäinen perämieheni, joka oli minulle välttämätön, on saanut miekkanne sisuksiensa läpi ja kuollut sanaakaan virkkamatta.
Ja niin tapahtui, että sen sijaan kuin heillä ennen ei ollut mitään puhumista keskenään, milloin heillä suutelemiselta olisi siihen tilaisuutta ollut, niin nyt he vielä päälliseksi olivat ottaneet tavakseen semmoisissa tapauksissa riidellä keskenänsä. Mistä ikinä he alkoivat puhua, heti ilmaantui jyrkkä erimielisyys.
Nyt alkoivatkin käymävieraat jo lähteä ulos. Tirehtöörin apulainen tuli Nehljudofin luo sanomaan, että tapaamisen aika oli päättynyt. Maslova nousi, nöyrästi odottaen milloin hänet laskettaisiin menemään. Hyvästi, minulla on vielä paljon puhumista, mutta kuten näette, nyt ei ole lupa, sanoi Nehljudof ojentaen kättänsä. Tulen toisten. Taisitte jo sanoa kaikki...
"No niin," sanoi hän verkalleen, "minusta se on myöskin onnellinen tapaus; nuorilla on hyötyä siitä, että saavat nähdä maailmaa; sitäpaitsi hän ehkä voi tehdä edullisia tuttavuuksia; kaikissa tapauksissa hän saa harjoitella kielten puhumista. Vaan mitä nyt! Minne Margreta joutui?"
Niin, miks' eivät sitä tekisi? Krogstad. No niin, miks'ei. Rouva Linde. Niin, Krogstad, puhukaamme nyt keskenämme. Krogstad. Onko meillä kahdella vielä mitään puhuteltavaa keskenämme? Rouva Linde. Meillä on keskenämme paljon puhumista. Krogstad. Sitä en olisi uskonut. Rouva Linde. Ette, sillä te ette ole milloinkaan ymmärtäneet minua oikein. Krogstad.
HAMARI. Niin no, enhän minä sitä voi vaatia, mutta sanotaanhan sitä että rakkaudelle on kaikki helppoa. Niin, nyt vasta oikein huomaan kuinka onneton avioliittoni oli kun se eronkin jälkeen voi vaikuttaa näin tuhoavasti elämääni! Mutta mitä tästä enää on puhumista. Reput tuli ja sillä kuitti. MIILI. Ei ei, elä sitä siltä kannalta ota. Kuule nyt vielä kun selitän
Päivän Sana
Muut Etsivät