Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Verkkojen tuolla puolen olivat vangit, tällä puolen taas käymävieraat. Edellisten ja jälkimäisten välillä oli kaksi verkkoa ja yli kahden metrin välimatka, niin että oli mahdotonta saada jotakin annetuksi toiselle, tai erittäinkin lyhytnäköisen, edes erottaa toisen kasvoja. Puhua oli myöskin vaikeata, piti huutaa kohti kurkkua tullakseen kuulluksi.
Vihdoin viimeinkin alkoivat käymävieraat ja vangit erota toisistaan: jälkimäiset sisä-oveen päin, edelliset ulko-oveen. Poistuivat miehet guttaperkkanutuissa, keuhkotautinen ja musta pörhötukka: poistui myöskin Maria Pavlovna pojan kanssa, joka oli syntynyt vankilassa. Alkoivat lähteä jo käymävieraatkin. Läksi raskain askelin vanhus sinisissä lasisilmissä, ja hänen jälkeensä Nehljudof.
Häntä hämmästytti, että tämmöinen hirmuinen asia, tämmöinen ihmistunteitten herjaaminen ei ketään loukannut. Vaan sekä vartijat ja tirehtööri että käymävieraat ja vangit tekivät tätä niin kuin olisivat tunnustaneet että näin se oli olevakin.
Mutta Nehljudof oli vaipuneena ajatuksiinsa eikä sitä huomannut, vaan meni minne useimmat käymävieraat menivät, siis mies- eikä naisosastoon päin, kuten olisi pitänyt. Päästettyään kiirehtijät ohitsensa hän tuli viimeisenä tapaamispaikaksi määrättyyn huoneeseen. Avattuaan oven hämmästytti häntä ensiksi korvia huumaava, yhtenäinen, sadoista huutavista ihmisäänistä syntyvä pauhu.
Nyt alkoivatkin käymävieraat jo lähteä ulos. Tirehtöörin apulainen tuli Nehljudofin luo sanomaan, että tapaamisen aika oli päättynyt. Maslova nousi, nöyrästi odottaen milloin hänet laskettaisiin menemään. Hyvästi, minulla on vielä paljon puhumista, mutta kuten näette, nyt ei ole lupa, sanoi Nehljudof ojentaen kättänsä. Tulen toisten. Taisitte jo sanoa kaikki...
Päivän Sana
Muut Etsivät