United States or Myanmar ? Vote for the TOP Country of the Week !
Morange näytti kuitenkin Alexandrelle tietä, kulki lyhyin, kevein askelin ja puheli hyväntahtoisesti hänen kanssaan. "Pyydän anteeksi, että menen edellä, mutta minun täytyy näyttää teille tietä. Tällaisessa talossa on niin paljon sokkeloita, portaita, käytäviä ja muita loppumattomiin. Nyt kääntyy käytävä vasemmalle, niinkuin näette."
Poika puheli vielä: »Isä ja äitikin isoisää aina: siunaavat; äiti sanoo: 'Hyvä Jumala, siunaa häntä ja pehmitä hänen sydämmensä'». »Lapseni, sinä vaivaat vanhusta», sanoi Lyyli, »tule nyt pois.» »Antakaa hänen olla vain», vastasi ukko, »minä rakastan lapsia.
"Aivan kernaasti, hyvä, armas mies, yksi vunukka enemmän tai vähemmän on minulle yhden tekevä: olkoon siis niin, minä rupean sukkiasi neulomaan, ja saat tuoda rikkinäisetkin parsittavaksi." Ylevällä nautinnolla istui opettaja nyt vanhan vaimon luona eikä tahtonut ollenkaan lähteä pois. Ohitse kulkijat ihmettelivät, kuinka tuo ylpeä mies niin tuttavasti puheli vanhan Annan kanssa.
Hän puheli tällä tavoin sinne tänne, mainiten yhtä mahdottomuutta toisensa perästä, siten turhaan vakuuttaaksensa niin Edithiä kuin itseänsä, ettei mikään vahinko voinut syntyä leikinteosta, jota hän nyt katkerasti katui sydämessänsä.
Kauwan ei ensimäiset lasit kestäneet ja toiset tehtiin; kuinkas muutoin. "Ei saakeli ... eikös nyt jo tunnu olewan kaikki taas hywin, wai kuinka weljet? ... mutta nuo saakelin roistot; he käywät nyt jo niin häwyttömiksi, että tunkeentuwat tarkastelemaan ja arwostelemaan siwistyneitä ihmisiä", puheli nimismies seurallensa.
Sitä suurempaa mielihyvää osoittivat sentähden hänen silmänsä, kun hän katseli häntä, ja sitä sydämellisemmästi ja luottavammasti puheli Sesilia, jota tehdessä useinkin maailman oppineen miehen huulille tuli hieno hymy, semmoinen, jolla kuullaan miellyttävän lapsen sievää papatusta, ja lapsellisia tuumia.
Minä en tahdo sanoa mitään pahaa papista, mutta noo, hän puheli ja käveli Gilin kanssa, ja sai sen hylkiön käymään kokouksissa ja pää kallellaan. Niin no, Jumala paratkoon, enhän minä tarkoita, että siinä mitään pahaa olisi päinvastoin. Mutta kuulkaas vielä. Fonn selitti hänelle, että Hamre oli hänelle isän sijainen, ja että Jumalan sana sanoo: sinun pitää kunnioittaman isääsi ja äitiäsi.
Hän puheli niin mielellään hänen kanssansa. Monesti lausui kyllä kreivi varsin kummallisia mietteitä kansain oikeuksista, ihmisonnesta ja -arvosta ja muista samanlaisista asioista, mutta hänen lausumissansa ajatuksissa, hänen tunteissansa ei ollut mitään turhanpäiväistä eikä teeskenneltyä; Roosasta tuntui aina, kuin pitäisi hänen, kuin voisi hän, puhellessaan hänen kanssansa, kohottaa päänsä korkeammalle.
Jos sitä kuolee lääkärin veitsen tähden tai noiden hellittämättömäin tuskain runtelemana, se lienee itse asiassa yhden tekevää, vastasi hän. Minä olen valmis! Kiitos! Tuo lopullinen päätös näytti vaikuttavaa rauhoittavasti sairaaseen, hän puheli vilkkaammasti kuin tavallisesti, vieläpä nukkuikin edellä puolenpäivän.
Pöytä ei liikahtunut paikaltaan. "Paniko pappi mun Paavoksi?" Pöytä ei liikahda vain. "Niin, mutta Matiksi mamma mua sanoo. Eikös niin?" liverteli Olli. Mutta pöytä oli viisas, eikä antanut pettää itseään. "Mutta Kustaa mä kuitenkin olen", puheli Olli vielä, mutta pöytä oli vaan liikkumata.