Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
He makasivat pimeässä tunnin verran ja kuulivat miesten puhelevan ulkona. "Uskotko sinä Jumalaan?" sanoi englantilainen äkkiä. Siirtomaalainen säpsähti: "Tietysti minä uskon!" "Minäkin uskoin ennen," sanoi englantilainen. "Minä en uskonut teidän Jumalaanne, mutta minä uskoin johonkin, joka oli suurempi kuin saatoin käsittää ja joka liikkui tässä maailmassa, niinkuin sielu liikkui ruumiissa.
Käytännöllisen Puolalaisen kasvoilla asui ilmeinen harmi tästä "peräti sangen tarpeettomasta" mutkasta ja turhanpäiväisestä ajan hukasta. "Venäläisiä herrasväen metkuja!" Niin hän näkyi puhelevan itsekseen. "Noita Venäläisiä!..." Kun kaikki olivat istuneet, kohautti Martin Petrovitsh olkapäitänsä, rykäisi, katseli meihin karhun-omaisilla silmillään ja kuuluvasti huoaten alkoi näin: "Hyvät herrat!
"Mummo, mikä on Herran Jumalan?" kysyi lapsi. "Kosto, lapseni, kosto." "Kosto", toisti tyttönen, eikä oikeen näkynyt vielä ymmärtävän, mikä se oikeastaan on, tuo kosto, mutta syvälle lapsen mieleen lienevät kumminkin mummon sanat painuneen, sillä huomenna vielä, kulkiessani etehisen kautta, kuulin tyttösen, kivillä leikkiessään, puhelevan itsekseen: "Kosto on Herran Jumalan".
Eevin silmä kääntyi Viljoon. »Sydänkäpyni, iloni, sinä et ainakaan saa kieltäymyksistä kärsiä. Sitä en ikinä salli.» Eevi oli tätä miettiessään painautunut yhä syvemmälle sohvan nurkkaan päättäen pysyä erillään matkakumppaneistaan. Mutta äkkiä hän säpsähti kuullessaan nuoren rouvan puhelevan pienoiselleen.
Hän kuuli neiti Smarinin ja Rautiaisen puhelevan vilkkaasti ja nauravankin. Mutta hänellä ei ollut rohkeutta avata ovea. Hän alkoi kulkea rauhattomana edestakaisin ja pysähtyi ikkunan ääreen katselemaan ulos kadulle kiinnittäen huomionsa pienimpiinkin seikkoihin.
Sitä oli Elsa juuri halunnutkin saadakseen kuulla Jorin vielä puhelevan, niinkuin äsken, vakavaa ja kaunista. Seuraavan päivän iltana, kun hän työstään lähti, ei hän muistanut oliko hän käynyt kotona puolisellakaan. Ja töitään kootessaan katseli hän niitä kuin ihmetellen, että oliko hän ne tehnyt. Koko päivä kaikkineen oli mennyt tietämättä ohitse.
Niin pääsi hän aluksi ainakin pois täältä koko Tyynevedeltä, kaikista näistä häijyistä ihmisistä ehkä vast'edes keino keksitään kostoon! Hän pyyhki pois kyyneleet silmistään, ja astui pää kekassa salin läpi, vilkaisemattakaan kyökkiin, mistä Eva kuului puhelevan muutaman vieraan kanssa. Näitä oli pihallakin, mutta Lydia ei huolinut vastata heidän tervehdyksiinsä.
Vaan eteiseen tultuaan kuulivat sisällä naisen puhelevan kuin hellästi hyväillen jotakin. Sisään astuessaan hämmästyivät he nuoren naisen kauneutta. Hän istui ruokkimassa lasta, leperrellen sille. Avonainen puku, hajallinen tukka ja hänen hämmästyksensä vieraat huomattuaan antoivat hänelle villiytyneen näön.
Hän makasi liikkumatta tuskan murtamin kasvoin hyvin kauvan, mutta ei valittanut. Vähää ennen puolta yötä kuului hän kumminkin sammaltavalla kielellä sopertavan: 'kaikistako synneistä, näinköhän ihan kaikista? Niistäkin, joista on helvetti rinnassa läpi koko elämämme? "Emäntä koetti uudestaan puhua armosta, mutta heti huomasimme hänen puhelevan kangistuneelle ruumiille.
Eikä sitä kertaa mene talliin, ettei sillä ole aina joku hipleämpi pala pistää hevosen suuhun. Hevoset sen äänestä tuntevat: ne kun kartanolla kuulevat sen puhelevan, niin alkavat piltossaan kiehkua kahden puolen ja katselevat niin lempeästi, että luulee sulavan silmäin, ja heti äänen päästävät kun emäntä tulee talliin.»
Päivän Sana
Muut Etsivät