Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Mielelläni minä kuuntelen säveleitä, vaikka vaimoni väittää, ett'en niinä ole soiton ystävä. Merkillistä, mitenkä vaimo varmasti ratkaisee tällaisia asioita. Asiasta toiseen, vieras! Luultavasti saitte te kuulla kaikki hyvät sotalaivaston kapteenista! Min'en ole jaksanut päästä irti siitä miehestä, vaikka hän on ollut maan povessa jo monta vuotta!
Menkää tiehenne! sanoi hän viimein äänellä, joka koetti olla kova, mutta joka paljon enemmän ilmaisi taistelua niiden molempain ristiriitaisten tunteiden välillä, jotka nyt pyrkivät valtaan kuninkaan povessa. Bertelsköld huomasi sen, mutta ei tahtonut pingoittaa jännettä tiukemmalle.
Liekö vaateliaisuutta vai mitä, mutta en minä oltuani ihminen, tahtoisi muuttua elottomaksi, kaikkeuteen häviäväksi osaksi. Ja unhotuksen Nirvana on minusta köyhä korvaus elämän kärsimyksiä kokeneelle. Mutta usko jokaisen ihmisen povessa olevaan ijäisyysolentoon ja sen lopulliseen kirkastumiseen, se sovittaa ja selvittää, nostaa ja kirkastaa.
Sydän ihmisen povessa puhkeaa kauniimmaksi tässä ihanuudessa ja riemuitsee ja hehkuu, samoin kuin kaikki muukin yltä ympärillä, ja kaikki ihmissilmät katselevat niin palaen ja haluten kuin silmä päivyenkin. Jäykän, väsähtyneen kasvoinmuodon näkee siellä yhtä harvoin kuin jonkin jääkukkaisenkin.
JOAS. Elohimin nimessä, minä ottaisin hänet. SAKEUS. Terve sinä! JOAS. Rakkauteni häntä kohtaan ei ole kullan pyyntiä, vaan puhdas ihastus, niinkuin ennen Jaakopin povessa Raakkelia kohtaan. SAKEUS. Poikani, minä tahdon uskoa sen, ja olen valmis laittamaan häitä. JOAS. Yhtä mielin kerran vielä kysyä. Naituani tyttärenne, kuinka suuren huomenlahjan saan? SAKEUS. Kaksi tuhatta penninkiä.
»Sinä ehken pidät tätä haaveiluna», jatkoi Erkki uudelleen Eeviin kääntyen, »mutta tuleehan sitä ajatelleeksi tätä kaikkea, kun on povessa polttava halu päästä palvelemaan, eikä vielä tiedä, missä ja miten sitä tehdä.» Eevi oli kuullut, minkä kuuli. Paljosta ei hän mitään tiennyt. Hänen tajuntaansa ei nyt mahtunut muuta kuin mikä tavalla tahi toisella oli yhteydessä hänen tunteittensa kanssa.
Pöllö tuli markkinoilta. Kuinka hänen laitans on? Tulee tallustellen noilta, Horjuu ja on lakiton. "Kädet kohmettuneet jäässä, Missä lienee lakkikin? Mutta värkkiä on päässä, Povessa on pullokin." "Tulkoon tänne vaikka viisi!" Nyt en pelkää ketäkään. "Täss' on, pojat, Pöllön ukko, Hölmölässä viisain mies, Vaan tuo ämmä, riikinkukko, Seiliin kelpais kukaties.
ROUVA LINDH. Jotakin, josta olisi käynyt ilmi, että asia on sinulle persoonallisesti tärkeä. LINDH. En voi pyytää itselleni mitään armonosoitusta siltä taholta. ROUVA LINDH. Mutta eihän nyt ole kyse mistään armonosoituksesta, vaan ihmisen kalleimmasta, pyhimmästä oikeudesta saada levätä oman maansa povessa. Etkö olisi voinut ainakin siihen vedota?
Kuka laskee mereni laajuuden, kuka käsittää sen pohjattomat syvyydet, kuka aavistaa mitä aarteita se sylissään säilyttelee? Paljon piilee mereni povessa, piilee pahaa, piilee parhainta. Jos mereni syntysanat mulle selviäisi, jos sen syvyyksien salaisuudet mulle mainittaisi, hyvän silloin ilmoille nostaisin, painaisin pahan pohjamutaan.
Tuokaat, veljet, puita ja pihkalastuja, minä isken tulta; mutta Timo rientäköön aholle ja saattakoon tänne kirveeni ja tuohikontit, jotka vaaran hetkenä hellitimme. Ja sitten, syötyämme, rupeemme miehissä juoneen, rupeemme »otta nakka pois», sanoi Krööni, punapartainen ukko. Maan povessa jo lepää hänkin, mutta parastahan päästyänsä.
Päivän Sana
Muut Etsivät