United States or French Polynesia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Lehmät antoivatkin mielellään pienen toverin itseään seurata, ja kaihoavin katsein sai vain Niilo nähdä, miten palleroinen porsas lehmien perässä juosta lekerti tuonne ylös vaaralle, jonne pääsö oli pojalta kielletty. Kyllä se harmitti vähän, kun porsas noin vaan sai juoksennella missä tahtoi, mutta minkäs sille voi.
Mutta Britannialainen oli tuumansa tuumannut; ja paitsi muuta, etteivät liekit saisi vioittaa hiuskarvaakaan tältä pojalta. Seisoen siellä hän tempasi tunikansa yltään ja kääri sen kiireesti pojan ympäri, että se verhosi hänen päätänsä kokonaan. Sitten hän otti nahkavyön, jota hän tavallisesti piti uumillaan ja sitoi tällä Markon kiinni selkäänsä.
Kisälli nukkui ja väliin torahti jotakin pojalle; sen verran kuin hänen puheestaan selkoa sai, voi huomata että hän oli kovassa rahapulassa ja tahtoi pojalta rahaa lainaksi, arvatenkin luuli hän olevansa vielä liian vähän juovuksissa. Matti meni omalle paikalleen ja istui rummulleen, mummo meni hänen perässään ja istui Matin viereen. Tuo juopunut sälli nosti päätään ja raotti silmiään.
Pojalta pääsi syvä huokaus, josta Georgin huomio kääntyi häneen uudelleen. "Mikä nyt, koska noin huokaat, poikaseni?" kysyi hän rakkaasti. Pojan toinen silmä nauroi, toinen kiukutteli. "Eivät suju tänä päivänä läksyni", sanoi hän. "Kotiopettajani on ollut jo kahdeksan päivää matkoillaan, missä lie. Hän aina minulle hieman apua antoi ja nyt vaivaan aivojani, saamatta asioita selville.
"Mene kumminkin, Mac-Lewis, ja anna heille tieto siitä, että olen täällä heidän käskyjänsä odottamassa", virkkoi prinssi. "Jos setäni katsoo itselleen kunniaksi saada sulkea isän ovi isän omalta pojalta, niin on hänelle oleva suuri ilo kuullessa että minä täällä odottelen etu-huoneessa niinkuin palvelija".
"Kysyhän vaan Vilholta, kirjeiden kulettajanne pojalta! Me olemme aina olleet hyviä ystäviä ja olemme täst'edeskin, kuten ennenkin. Ei, minä vihaan ylpeyttä, isä, ylpeyttä, joka ei perustu todellakin hyviin ja ansiollisiin ominaisuuksiin. Ja niin Vilhokin arvelee!
"Nimismies kävi heti Mikon kimppuun. Mikko vakuutteli: 'mie olen ihon keyhä miesi, ei miull' ole mitään omaani, repunki lainasin Akonlahen Oleksilta, Nykäseltä, siltä ukon pojalta, tunnethan sie herra nimismies sen. Tavarat ovat Miihkalin, Simanaine Miihkalin Lytänniemeltä; ei ole minun omiani, Miihkalin ovat Jumaliste! mie olen itshe perin keyhä, ihon olen kerjäläinen.
Siihen poika kuin vastaväitteeksi huomautti: »Ei siinä ollut viemistä kenellekään: se oli jo kuollut.» »Kuollut!» huudahtivat aikaiset. »Niin. Se oli tyttö, pikku Kaisa. Kuoli kadulla.» »Sinä kai tiedät, minne äiti on mennyt?» kysyi lehtori pojalta. Poika viivytti vastausta aivan kuin ei olisi ollut oikein varma paikasta ja sanoi viimein: »
Hänen on täytynyt ensimmäisen kukon laulun aikana hypätä ulos ikkunasta, ja sitte takapihan kautta mennyt eteenpäin. Kauniisti se ei ollut tehty sellaiselta nuorelta pojalta, jota ei edes oma äitinsäkään olisi paremmin hoitanut ja palvellut kuin hänelle täällä tuli osaksi senlainen tylyys voipi harmittaa.
Olihan tuo valoinen, lämmin päivä laskenut häneltä, samoin kuin juhannuksen aurinko tänään jo oli metsän taakse piiloutunut. No, Matti, mitäs Himmolan Kustaasta ja Katriinasta sitten tuli, kysyin hetkisen kuluttua. Niin kävi kuin ennustinkin; Kustaa vietteli Katriinan ja oli jo jättää hänet. Mutta Himmolan isäntä kuoli ja kahdessa vuodessa oli pojalta talo mennyt.