Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Sinne oli jo kokoontunut vieraita, ja kun matami meni heitä tervehtimään, sanoi hän jokaiselle: »Hyvää päivää, terveisiä meidän pitäjästä!» Kun vieraat kaikki olivat saapuneet, aukeni salin ovi, ja nuori morsian sulhonsa taluttamana tuli sisälle sekä heidän perässään sulhaspojat neitosineen. Morsiuspari astui vihkirahien eteen, ja pappi alkoi tehtävänsä.
Myöskin kaupungissa käyvä rahvaskansa, kotoisin pääasiallisesti Espoosta ja Helsingin pitäjästä tahi saaristosta, oli synnynnäis-ruotsalaista ainesta.
Siellä hänen mielestänsä se asia paraiten tunnetaan. Pappilassa kumminkaan ei sen pitemmälle päästy, kuin että hän oli tullut aikoinaan Sipoon pitäjästä ja sitten joutunut naimisiin miehelle, jonka leskenä hän kuoli, sekä ett'ei tälläkään ollut sukua kaupungissa. Kirkkoherra kumminkin lupasi kysyä tietoa Sipoosta.
Huoneessa istui rouva ja kaksi aivan nuorta neitosta sekä herra, joka par'aikaa kirjoitti päiväkirjaan. »Mistä kaukaa vieraat ovat?» kysyi Hely. »R:n pitäjästä», vastasi rouva, mutta samassa herra, joka oli selin Helyyn päin, nousi paikaltaan, kysyen: »Saisiko täältä hevosen ja rattaat, sillä tämä ruustinna perheinensä lähtee toisaalle kuin minä.»
"En vielä ole kertonut miten salaisuuteni tuli ilmi. Eilen näin Times nimisessä sanomalehdessä ilmoituksen Margery Beadelle Beaden arentikartanosta Kondoverin pitäjästä, Jaakko Simisterin perillinen ja Margery Simisterin ja Johan Beaden tytär. Eräs vanha riita-asia on päättynyt ja Margery oli kumpaisenkin velkojan ainoa perillinen.
Talo ennen kesää myytiin huutokaupalla. Silloin siitä Kukkosen suku haihtui ja uusi asukas tuli Rissalan pitäjästä. Mutta ei se siinä menestynyt, vaikka oli uopea ja rikas. Ensi juhannuksena kaatoi karhu kaksi lehmää ja rukiinpanoaikana hevosen, kylän hevosella piti ruis panna.
Mutta miten suureksi siitä tuon ilo riemastuikin, kun pehtoori K. ilmoitti kaikkien läsnäollessa, miten paljon Kaarlolla on omaisuutta, sanoen hänellä olevan mahtavan maatilan T. läänissä P:n pitäjästä. Hän sanoi itse olevansa sen talouden hoitaja eli pehtoori, joten hän tietää, että tila on hyvin tuottava ja nimeltään Hovila.
Hullu olin kun ma lähin koti pitäjästä, Näin mä siellä kultani joka viikon päästä. Minä olen täällä ja sinä olet siellä, Moni järvi välillämme, soita paljo tiellä. Sirkat ne sirkuttaa ja lintuset laulaa, Vaan eipä kultani riennäkään kaulaan. Lintuset visertävät metsien päällä, Minä istun ikävissä yksinäni täällä. Tuuli se tulee ja pienet puut ne taipuu, Kultani ääni ei kankailla kaiku.
Kun istuin atrialle, sanoin ett'ei minulla ollut veistä, sillä siellä oli muutamia venäläisiä rakuunoita, ja minä en uskaltanut ottaa esiin sitä, mikä minulla oli. Hra Paulin antoi minulle silloin oman veitsensä. Kun nyt rupesin syömään voita ja leipää, leikkasin silakkaa, sanoen: "Tamän silakan olette meidän pitäjästä ostaneet". "Emme ole!" sanoi pappi.
»Hän näyttää olevan suunnilleen minun kokoiseni ja partaakin hänellä on sen verran kuin minullakin.» »Mutta mistä sinä olet syntyisin?» kysyi hän nyt. »Karjalasta, Suorlahden pitäjästä», vastasin minä. »Kyllä kuulen puheestasi, että sinä olet Karjalasta», sanoi hän, sillä minä käytin karjalan-murretta, »mutta sanopas, kuinka monta pitäjää on Suorlahden ja Käkisalmen välillä?»
Päivän Sana
Muut Etsivät