Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
Ja vielä kerran tunsi Väinämöinen noiden nuorten, kiinteiden käsivarsien kiertyvän hänen kaulansa ympäri viimeiseen, epätoivoiseen puristukseen. Ja vielä kerran näki hän noiden kahden suuren, tummansinisen Kalevan tulen silmissään leimahtavan: Minä rakastan sinua. Mäki oli viettävä ja pirtin peräseinä sentähden tuettu tältä kohden parilla suurella paasijärkäleellä.
Se, mikä oli ollut, oli yht'äkkiä kuin tarua, jonka oli kuullut jostain toisesta kerrottavan, kuin näytelmä, jonka oli nähnyt ja josta oli poistunut, kun esirippu laski. Käydäänkö talossa? kysyi kyytipoika. He olivat ajaneet johonkin pihaan ja hevonen oli pysähtynyt solalle. Mikä talo tämä on? Karila. Talossa nukuttiin jo pirtin puolella, mutta pihan-pääkamarista näkyi tulta.
Malla ja Aunokin aina kädet ristissä siunasivat, kun pirtin nurkat rupesivat rosahtelemaan. Mikko se vähimmin hätäili, hän istuskeli ja veteli piippuaan. Mattikin oli kummissaan siitä jyräkästä, ei tahtonut sylistä uskaltaa liikkua, aina vain istui jonkun sylissä ja pyörein silmin katseli aikuisten ihmisten meininkiä ja kuunteli ulkoa kuuluvaa jyrinää.
Leikkuusta päästyä käytti sitten itse Lampelan isäntä palvelijoitansa pappilassa ja pitipä heille vielä kuuliaisetkin. Koko Korpikylän väki kokoontui niihin tanssimaan ja oikein sälöt piuskahtelivat Lampelan ison pirtin lattiapalkeista, kun nuoret niillä tanhuelivat.
Vaihdat valmihin osasi Kaivattuhun kannikkahan: Pirtin vanhan ja valitun, Kurkihirren kuuluisimman, Jossa kukkusit kevättä, Jossa söit sulinta mettä, Vaihdat outohon tupahan, Jonka on orret oppimatta, Niskahirret notkumatta. Toisin siellä seinät soivat, Toisin ukset ulvahtavat, Toisin kaikuvat katotkin. Etkä siellä tuulta tunne, Mikä on mistäkin puhuva, Kaatava koko tupasi. Tänne jäi kevät-ilosi.
"Niin; ja oikein rytinä kuului, kun sitä väänsi kaksi julmaa partasuuta miestä, joilla oli nahkaiset esiliinat edessä ja karvaiset kintaat kädessä". "He väänsivät vääntämistään, ja pytty nosti sänkyä aina ylemmäksi. Menimme siitä jo pirtin katon lävitse, että tuohet kropisivat".
Virta jo jalkoja vetävi, Hiekka silmiä hijovi. Anna jos mitäkin annat, Mutta säästä siskoasi! NUORI JOUKO. Kun pyörrät pyhät sanasi, Annan pirtin pyyhkijäksi, Kutojaksi kultavaipan, Mesileivän leipojaksi Annan Aino siskoseni. Voi katala kauppojasi! Voi minua mies poloista! Poistuu. Se oli voittoa parempi!
Isäntä nousi seisaalleen, katsahti pöytää ja sanoi: »Tyhjentäkää tuo pöytä, tuon tänne pirttiin sen kartan.» Sen sanottuaan isäntä lähti kamariinsa, toi sieltä karttapakan ja levitti sen pöydälle. Se peitti melkein koko pirtin ison pöydän. Asioitsija katseli karttaa, katseli ja sormellaan viiletteli sinne ja tänne.
Se jyrisi kuin ukkonen, ja koko huonerakennus tutisi, seinät sujahtelivat ja kipeästi ruskivat myrskyn voimasta. Auno ei hirvinnyt mennä ulos, istui vain vavisten Matin kanssa sylikkäin pirtin rahilla povessa polttava ajatus, missä on isä ja mikä hetki on viimeinen, sillä hän uskoi hautautuvansa asuntonsa murskautuvaan pärtöläjään.
Penkillä uunin luona istui ruoti-ämmä, käsi poskella, nyökytti ruumistaan ja hartaudella seurasi hänen ajatuksensa isännän lukua. Pirtin etehisessä nukkui renki Jussi. Lattialla hän lepäsi leili päänalustana, kuorsasi ja puhkaili. Sikeästi miesparka nukkui. Väsyttääkin se, kun päiväkauden ja yötä lisäksi telmii lastin panossa. Yhtä vaatimattomalla vuoteella lepäsi Mustikin Jussin pään pohjukassa.
Päivän Sana
Muut Etsivät