Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
Katsoimme pikimältään toisiimme, Emmi ja minä. Luulen, että meissä molemmissa liikkui samat ajatukset. Ja minulle juohtui mieleen, mitä äsken olimme puhelleet metsässä. Niin olimme kumpikin noloja, ettemme ensi hetkessä osanneet virkkaa niin mitään. Läksimme takaisin saliin ja istuimme äänettöminä sohvaan. Sanni ja Otto koettivat saada meitä hyvälle tuulelle jälleen.
Väliin puuhasi hän paita-hihasillaan naulaten mattoja kiini, väliin lateli hän laatikoista kaikki mitä niissä oli tuotu; väliin taas makasi hän jonkun suuren laatikon päällä ja kirjoitti kappaleitaan sanomalehteen. Alituisesti pyörähti hän pikimältään luonamme, ilmoittaakseen, että hän matkoillaan kaupungissa oli keksinyt sen tahi sen helppo-hintaisen esineen.
Linnut olivat alkaneet viserryksensä, joka vilkastui vilkastumistaan. Veneessä työskenneltiin äänettöminä, ei luotuista sanaa vaihdettu. Erkki viiletti ja huopasi. Hänestä tuntui niin somalta Ouluun lähtiessään. Kun Katri oli hänen mukanaan, sentähdenhän se Erkistä tuntui niin oudolta ja mukavalta. Hän vilkasi aina pikimältään matkan suuntaa ja sitten katseli Katria.
Jos kirahdat tästä yhdellekin auringon alla, niin oletpa kuoleman mies, koska sun kohtaan; sen vannon. NYYRIKKI. Hyvä ystävä, minä olen ääneti kuin kiiski kiven alla, en jalkani alustallekaan kuiskaa tätä tietoa. KIMMO. Tee se ja lähe matkoihis! NYYRIKKI. Kas kas, kuinka olet äkeä, veljeni! Etkö salli mun pikimältään pistää itsiäni sisään Untolan pirttiin? KIMMO. Sitä, Jumal' avita! en salli.
Kaikki lautat näet otettiin maihin Nuottaniemen rantaan ja kosken alta palattiin Suomen puolta, niin että Korpikosken lauttaliike ei varsinaisesti liikuttanut Ruotsin puolta. Joskus oli sattunut keväitä ja kesiä, jolloin Heikki oli majaillut Nuottaniemessä monta viikkoa eikä ollut ehtinyt koko sinä aikana käydä kotonaan kuin pikimältään.
Kun äsken pikimältään pistäydyin ratavahdin Maijan luo ... pitihän ilmoittaa hänelle, että huomenna on jarruri-Liisan syntymäpäivä ... hän täyttää nyt viisikolmatta... Liisa on antanut miehensä tuoda vehnäiset Vaasasta saakka ... niin kertoi Maija että Taavi oli saapunut junassa. En ollut uskoa korviani ... niin hämmästyneeksi ja iloiseksi tulin.
ELLI. En ole niinkään vieras täällä. AINA. Et ole, et, tietysti et olekkaan. Ollaan me läheisiä naapureja ja tapaammehan toinen toisemme meikein jok'ainoa päivä. Vaan mitähän tänään kuuluu kylästä? Kerroppas jotakin uutta, jotakin hauskaa! ELLI. Hauskaa, sanot... AINA. Niin jotakin oikein hauskaa! Olitko eilen illalla tanssiaisissa Mähälässä? ELLI. Pistäydyin sinne pikimältään.
Eikä tikkua, ei edes lastua, millä lämmittää! Missä, missä viipynee Erkki, joka jo eilen lupasi tulla kotia rahoineen? Toinen Kohtaus. Annaliisa ja Mari. Mari Hyvää huomenta Annaliisa! Pistäydyin vaan ohimennen, torilta palatessani pikimältään tänne sisään vähän lämmittelemään ja toivottamaan sinulle onnellista joulua.
Hän kävi myös pikimältään äitinsä luona, mutta tämä oli heille molemmille sekä äidillensä että hänelle tuskallinen. Sitte antautui hän tykkönään valtiollisiin tuumiinsa. Tällä ajalla olivat matkustajat onnellisesti kulkeneet Raman kautta Emaukseen. Sinne seisahtuivat he levähtämään. Sieltä jatkettiin matkaa Lyddaan, jonne tulivat seuraavana päivänä aikaseen.
"Keneltä olet noita tietoja kuullut?" kysyi Kirri jo hyvin kiihkeästi, sillä vaimonsa puheet alkoi herättää hänen huomiotansa! "Lillulta, joka kaikki asiat ja tapahtumat kylässä tietää", sanoi Katru luottavasti. Ennenkun kertomuksessamme menemme etemmäksi, täytyy meidän pikimältään silmätä, minkälainen tuo Lillu oli, jolta saatuihin tietoihin Katru ja Kirrikin panivat niin suuren luottamuksen.
Päivän Sana
Muut Etsivät