Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025


Pietari ei voinut saada häntä näkemään sitä kauneuden verhoa, johon kaikki hänen silmissään peittyi, ja hän jättikin hänet sen vuoksi ja turvautui Korneliaan, joka istui savuhytin seinämällä ja luki mustiin hartauskirjakansiin sidottua kirjaa. Hän käsitti Pietaria.

Jos Vinitius olisi tahtonut ottaa mukaansa yksin Lygian, olisi tyttö varmaan voittanut kiusauksen, sillä ei hän olisi suostunut heittämään apostoli Pietaria ja Linusta, mutta olihan Vinitius sanonut: »Lähtekää mukaani! Minun maani ovat teidän maitanne, minun taloni teidän talojanne

Tunnemme toisen vihkimysdraaman, jossa tämä ylösnousemus on kuvattu realistiseksi todellisuudeksi. Uusi testamentti kertoo, miten Kristus kuolemattomassa aurinkoruumiissaan murtaa Tuonen vallan ja nousee kuolleista. Hän onkin kuollut nöyränä kuin uhrilammas tekemättä kenellekään vastarintaa, vieläpä kieltäen Pietaria häntä puolustamasta, kun tämä miekkaan tarttui.

Sitten oli hän kauvan vaiti, kääntyi hitaasti vieraisiinsa ja tervehti kädestä ensin Pietaria ja sitten Knutia. Hän piti kauvan kädessä Pietarin ja Knutin kättä ja katsoi heitä silmiin lempeästi hymyillen. »Vain on se Knut Holt», hän sanoi. Hitaasti hän sitten meni kaapin luo ja tuli takaisin pullo kainalossa ja kaksi haarikkaa kädessä. Hän täytti haarikat ja joi tulijain terveydeksi.

Ja vähän tuonnemmas kun tultu oli, ma kuulin: »Maaria, meit' autaPyhää Mikaelia, Pietaria huudettavan ja muita. Luule en, maan päällä että käy ihminen niin kova, jok' ei sääliin sulaisi siitä, mitä sitten näin ma. Näät niin kun liki heitä tullut olin, ett' erottaa voin asenteensa tarkkaan, suur' tuska silmistäni kiersi veden.

Me menimme yhden pitkän puusillan ylitse, jossa kaksi vipusiltaa oli, linnanportille, joka myöskin puusta tehty oli, ja sen päällä oli puuta veistetty kuva kaksi isoa avainta kädessänsä, joka sanottiin merkitsevän apostoli Pietaria, ja yhdellä pläkkiplootulla hänen jalvoissansa oli kirjoitettu vuosiluku koska kaupunki perustetuksi tullut oli.

Tuo ennen muinoin seitsentoistavuotias Mainiemen salmen uimari, tuo sittemmin kahdenneljättä vanha Saltvikin pappilan emäntä, se oli se sama herttainen, peräti rehellinen Kreeta, joka nyt, päästyään emännöimään kirkon luona olevassa punaiseksi maalatussa, yksinkertaisessa pappilassa, oli tullut auttamaan poikaansa, mestari Pietaria, kun tällä oli paljon puuhia Mainiemessä.

Siellä oli valoisampaa kuin käytävässä, sillä siellä paloi, paitsi lamppuja ja lyhtyjä, myöskin soihtuja. Niiden valossa näki Vinitius suuria ihmisjoukkoja polvillaan, käsivarret ojennettuina taivasta kohti. Lygiaa, apostoli Pietaria ja Linusta ei näkynyt missään, mutta kaikkien rukoilevien kasvoista loisti juhlallinen mielenliikutus. Toiset näyttivät odottavan, luottavan ja toivovan.

"En häntä, minä olen aina pitänyt mieheni veljen suuressa arvossa; ehkä sydämeni valitsi Kaarlen, olen aina kunnioittanut Pietaria. Vaimo rakastaa ainoastaan yhtä miestä, vaan ei hän kamoksu sitä, joka on häntä vaimoksensa pyytänyt," lisäsi hän hymy-huulin. "Minä kadehdin vielä veljeäni, vaan olen niin ihastunut jällen nähdessäni teidät, etten siitä mitään mielikarvautta tunne.

Hän on hukassa, tuo kopea." "Amen", sanoi Silverius. "Niin kukistukoon jokainen, joka maallisten etujen vuoksi ryhtyy vastustamaan pyhää Pietaria. Huomenna, neljännellä hetkellä, lähdemme matkalle." Mutta pyhä isä erehtyi. Tuo kopea mies ei joutunut tällä kertaa perikatoon. Cethegus oli heti rientänyt kotiinsa, jossa gallialainen matkavaunu jo odotti häntä.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät