Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Keitä ne olivat? kysyi Carmela arasti, heidän astuessaan permanto-aitioonsa. Taiteilijoita! murahti Johannes. Minun kansalaisiani. Kuinka niin? Mitä pidit heistä? Sillä naisella oli niin hyvät ja viisaat silmät, selitti Carmela. Ehkä viisaat, mutta kaukana hyvyydestä, oikaisi Johannes. Mutta mies? Mitä hänestä sanot? Hän näytti mielestäni aika pölkkypäältä, hymyili Carmela.
Mutta mennään nyt jo helkkarissa, ennenkun nostetaan huhu sulhasen karkaamisesta. Saanko minä kuitenkin ensin sanoa sinulle erään sananlaskun, jota sinä ennen muinoin, miehuutesi päivinä, pidit mielilauseenasi? GR
Ja kaikkein vähimmin ajattelin minä itseäni, sillä maamme oli minulla kaikki kaikessa, mutta sinä minua pidit voimissani ajan verisellä merellä. Yksi ainoa katseesi, yksi kädenpuristus antoi voimaa koko päivän vaivoihin, ja kun sinä kiitit minua siitä, mitä tein, silloin tunsin itseni kyllin väkeväksi taistelemaan koko maailman mahtia vastaan.
Samoin kuin tuo silloinen pieni riitammekin. Sinä pidit puolesi kuin karoliini. Mutta asiasta toiseen: oletko kuullut päivän uutisia? En. Mutta jotakin erinomaista lienee kai tapahtunut; tiedänhän, ettet sinä koskaan tule ilman syytä. Saatanko olla sinulle hyödyksi jollakin muulla tavalla kuin viimeksi pyytämälläsi, ystäväni?
Kun hevonen ensimäisessä ahteessa hiljensi käynniksi, ei hän voinut olla varmuuden vuoksi sentään kysymättä: »No, mitäs pidit taulusta eikös se ollut kaunis?» Morsian hätkähti, ymmärtämättä mitä toinen tarkotti. »Kyllähän se oli...» vastasi hän umpimähkään, miltei itku kurkussa. »Niinkuin arvasin», hymyili Uutela. »Kyllä se sen ymmärsi.»
"Voi Kitty," niiskutti hän, "Kitty lapseni, sinä pidit poika-polosesta, sinä olit aina kiltti häntä kohtaan, ja hän piti sinusta, niinkuin veli pitää sisarestansa. Minun täytyy puhua sinulle kaikki. Setäsi ei tahdo, että hänen nimeänsä mainitaankaan.
Me olimme silloin kärsineet tappion Ylioppilas-kunnassa puh ja sinä pidit silloin niin peevelin kauniin puheen siitä, miten oikeutta puh ja totuutta ja vapautta aina on polettu ja koettu kuristaa, vaikk'ei se ole koskaan onnistunut eikä nytkään ole onnistuva, sanoit sinä " Yrjö istui ajatuksiinsa vaipuneena, veteli pitkiä savuja ja kattoa kohti puhalteli ja partaansa siveli.
Andrei. ... joka kadut lupaustasi antaa minulle osan talosta. Sentähden pidit tätä sopivana tilaisuutena minusta irtipäästäksesi. Olen palvellut sinua uskollisuudella ja ahkeruudella, jommoista et koskaan ole palvelijoissasi löytävä... Sentähden että olen venäläis-uskolainen, en muka kelpaa teidän joukkoonne. Hyvä!
Isä kävi kalpeaksi, kun sen näki, ja kysyi, mikä oli hätänä. "Ne minua pilkkasivat ja sanoivat kerjäläiskakaraksi," kertoi Leiv. Åsbjörn pani päälleen ja meni puhuttelemaan opettajaa. Silloin Leiv hiipi Hansin luokse, joka oli vajassa ja laitteli rekeä. "Oletkos itkenyt, poika?" kysyi Hans. Leiv ei vastannut. "Mitäs pidit koulusta?" kysyi Hans. "Sinne en sen koomin mene!" uikutti Leiv.
No, nyt minä Lyyli. Oletko sinä jo tiennyt siitä? Aina. Tavallaan. Lyyli. Olet ehkä lukenut kertomukseni Päivälehdessä kolme viikkoa sitten? Mitä sinä siitä pidit? Aina. Josko olen lukenut? Sinun kirjoituksesi ovat siis painetutkin? Lyyli. Onhan ne. Aina. No, katsos vaan! Minä onnittelen! Lyyli. Kiitos! Se oli vaan tuommoinen pikkunen pätkä, stemninkikuvaus vaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät