United States or Mali ? Vote for the TOP Country of the Week !
Juuri tänä päivänä oli hän päivälehdessä lukenut: Ilmotetaan, että tuomarin leskirouva S V levollisesti vaipui j.n.e. Hänkin oli siis tämän maailman kurjuuden jättänyt! Kurjuudenko? Niin todellakin, sillä tuomari V tä ei hän koskaan ollut rakastanut, ei koskaan.
Hän, ihminen, jonka näjin Päivälehdessä, oli ollut Tukholmissa, mutta tuliko hän tätinsä luokse, kyllä kai! Eikö mitä, hän asui 'Fredenissä' ja söi pirteitä merirapuja ja maksoi riksin suupalalasta ja antoi tätinsä maata kipeänä. Sellaisia ihmiset ovat; mutta heitä ei voi nähdä kauemmaksi kuin..."
Ja entäs tämä sitten: Ja vahtonilja myrskyn Se uurtaa rantamaa, Ja tuska tuima tyrskyn Se rintaa ahdistaa. Myrskyn nilja ja tuskan tyrsky! Ja rannan uurtaminen ja rinnan ahdistus! Mitä niillä oli toistensa kanssa tekemistä? Tämmöstä ja paljo muuta samaan tyyliin seisoi päivälehdessä ja lopussa vielä ivallinen kehotus, että tekiä panisi myrskyineen nukkumaan eikä nousisi ennen kun tyrsky lauhtuu!
Tässä taistelussa, jota aluksi käytiin »vanhojen» suomenmielisten äänenkannattajassa Uudessa Suomettaressa, sittemmin vuoden 1890-n jälkeen myös »nuorten» omassa äänenkannattajassa Päivälehdessä, ansaitsi myös Kasimir Leino ensimmäiset kannuksensa kirjallisena kriitikkona ja poleemikkona.
No, nyt minä Lyyli. Oletko sinä jo tiennyt siitä? Aina. Tavallaan. Lyyli. Olet ehkä lukenut kertomukseni Päivälehdessä kolme viikkoa sitten? Mitä sinä siitä pidit? Aina. Josko olen lukenut? Sinun kirjoituksesi ovat siis painetutkin? Lyyli. Onhan ne. Aina. No, katsos vaan! Minä onnittelen! Lyyli. Kiitos! Se oli vaan tuommoinen pikkunen pätkä, stemninkikuvaus vaan.