Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
»No sinulta ei siihen ainakaan lupaa kysyttäisi», tiuskaisi emäntä. »Eipä tiedä?» »Sen tietää ihan puhtaasti! Mitä tekemistä sulla on meidän asiain kanssa? Pidä sinä vaan huoli omistasi.» »Minä *pidän*, siitä ei ole pelkoa. Eikä sitäkään tiedä, vaikka minulla olisi jotain tekemistä teidänkin asiain kanssa.»
"Yhä eteenpäin kulki pariskunta, puhellen nopeasti ja tirkistellen maahan ikäänkuin jotain voimallista loihtu-juurta etsien; jok'ainoa askel toi heidät leijonia likemmäksi, ja koska lakkaamatta katselivat maahan, ei suinkaan ollut pelkoa, että minut keksisivät, ennenkuin heidän loppunsa olisi auttamaton.
Ja kun sulhanen hänelle ensimäisen paperossin antoi, niin Samppa vetää luputti pitkän aikaa väärästä päästä ja söhösteli tulta tyhjään paperitorveen. Viija ei tuntenut enää puoltakaan pelkoa. Puhemies, vanha viisas, maleksi kautta rantain puheelle kuin oppinut teerien ajaja.
"Iso-isä Iffa kehoitti erotessamme minua muistelemaan raikasta, vapaata vuori-ilmaa, ylpeiden vuorten ankaraa, reipasta elämää, jos oleskelu ahtaissa kultakammioissa rupeaisi painostamaan sielua. "Siitä ei ole pelkoa.
»Tiedättekö», sanoi pastuurska Levon kuin lohduttavan varmalla äänellä, »ei ole vähintäkään pelkoa siitä, että Esteri rupeaisi lahkolaiseksi. Mutta...», keskeytti hän lauseensa pudistaen päätään arveluttavasti. Neiti Smarin odotti jatkoa henkeä pidättäen. »Esteri on yhä kiintynyt renkeihinsä.» Neiti Smarin ei tahtonut sitä uskoa. »Minä kerron teille muutaman tällaisen tapauksen.
Toisen mukaan on korkein olento kauhea hirmuvaltias, mutta toisen hellä ja rakastava isä; edellinen synnyttää pelkoa, jälkimäinen herättää rakkautta."
Harpputyttö, joka tunsi Katrin säädyn ja arvon ylemmyyden, puhelikin mielellään aineesta, joka näkyi olevan kuulijalle niin mieleen; olipa hän kiitollisuudessaan sepittänyt seuraavan pienen laulunkin, jota sitten kauan ja yleisesti laulettiin Skotlannissa. Sinilakki sa, Uros rohkea, Paits vilppiä, paits pelkoa, Sydämes luj' on sanassaan, Ja kätes luja miekassaan.
Metsässä kun piti hauskaa ja iloista elämää oli Panilla sen ohessa tapa säikähyttää ihmisiä. Sä tunnet sananparren: "paaninen säikähdys", jolla tarkoitetaan äkillistä pelkoa, jonka syytä ei voi selittää. Se on Panin tuottama säikähdys. Panilla niinkuin muillakin jumalilla on, näet sä, voima tehdä itsensä näkymättömäksi.
Mitä sanoisit, jos Kola Ludowski? "Kuin, tohtisitko jättää Suomen sotawäen tälle muukalaiselle?" "Oh, tyhjää pelkoa sinulta. Mustan meren ja Pohjoisen Jäämeren wälillä ei ole meille mitään muukalaista. Ja muutoinkin sinä et wielä tunne kaikkea. Mitä sanot siihen, jos sama muukalaisesi parastaikaa jo olisi oma lähin sukulaisesi?" "Ei, ei koskaan. Anna on liian jalo nainen siksi", wastasi Iiwar.
Mutta hätäkös meidän oli täällä ihmisten ilmoilla oleskella, kun ei lisäksi vihollisestakaan tänä kelirikon aikana ollut pelkoa. Vasta kuukauden lopulla lähdin Enklingestä liikkeeseen toverini palatessa takaisin Ahvenaan. Risteilin sitten siellä ja täällä saaristossa, missä pääasiallisesti koetin kuulustella Riikaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät