United States or Sint Maarten ? Vote for the TOP Country of the Week !
Klaus oli heti miehen tuntenut Kyöstiksi, Johanneksen veljeksi. Muistaen aamullista puhettaan neiti Marian kanssa pelkäsi Klaus jonkun muunkin tietävän, kuka tämä mies oli, jota takaa ajettiin. Hän tiesi, miten Marian herkkä luonne ottaisi pahaksi sanoman, että mies oli Metsämaan Kyösti. Hän pelkäsi Marian saavan tuon tietää.
Niin, tiesinhän sen, et sinä niin kelvoton ole, mutta nuorten täytyy aina tehdä koukkuja... No hyvä. Niin pian kuin lupauksesi annat, olet vapaa. En ole koskaan ollut ankara sinua kohtaan. Myönnytkös?" Gunhild kätki kasvonsa käsiin ja vaikeni. Mutta vouti näki, kuinka hän vapisi. "Noo", tiuskasi hän, "etkö sinä vastaa?" Gunhild pelkäsi, eikä löytänyt sanoja. Voi että hän tämmöiseen pulaan joutui.
Koska kuningas oli käskenyt hänen koettaa, etenkin talven kestäessä, säilyttää suomalainen armeija eheänä, pelkäsi hän myös kuninkaan oikullisuutta, eikä sentähden tohtinut ruveta tappeluun, vaan sotajoukko peräytyi hänen käskystään varsinaisesti vastustukseen ryhtymättä tuon äärettömän pitkän matkan Hämeenlinnasta aina Siikajoelle asti, enemmän kuin kuusikymmentä peninkulmaa.
Herra Bourais hoiti "rouvan" tiloja, ja sulkeutui hänen kanssaan tuntikausiksi "herran" huoneeseen, ja pelkäsi aina joutuvansa huonoon valoon, hän kun piti virkamiessäätyä suuressa arvossa. Hän sanoi osaavansa latinaakin. Opettaakseen lapsia miellyttävällä tavalla hän lahjoitti heille maantiedon vaskipiirroksineen.
Kun rippikoulun aika tuli, kulkea junttasi Juuse kymmenisen vuotta uskollisesti rippikoulussa, sillä varsin vastenmieliseltä tuntui hänestä tuo kruunun kyyti lukusijoille ja tuota kyytiä hän nytkin pelkäsi. Vihdoin päästi papisto hänet ripille, vaikkei hän suinkaan ollut koulunkäynti ajallaan tullut entistä paremmaksi.
Tuostapa tuimistui Menelaos, mies sotimieli, koht' esirinnast' astui päin, asu välkkyvä yllään, peistään heiluttain; uron intoa kiihteli Ares 563 toivoen, että nyt Aineiaan käsi sais hänet kaataa. Tuon näki Antilokhos, vesa uljaan Nestorin, eelle riens eturinnan muun, kovin pelkäsi vaurion saavan kansain pään, sodan vaivat kaikk' ihan kestetyn hukkaan.
Hän oli niin usein saanut sen kokea, että hän pelkäsi nytkin käyvän, niinkuin oli käynyt ennenkin. Hän muisti, kuinka hän nähtyään morsiamensa sen eron perästä, mikä oli seurannut ensimmäistä tunteen purkausta, oli joutunut aivan kokonaan hämmennyksiinsä. Se ei ollut ollenkaan se ihanne-impi, joksi hän erilläänolo-ajallaan oli häntä kuvitellut.
Matkalla juoksi hän Akselinpojan vankihuoneesen ja sanoi hänelle: "Teidän pitää joutuisasti, jalo herra, viilata poikki rautakankeja, sillä kahden tunnin perästä toivon voivamme paeta." Akselinpojan vastausta odottamatta juoksi hän kannuineen kellariin, koska hän pelkäsi, että munkit tulisivat hänen perässänsä.
Mie mani peräst, mie ku pelkäsi, jott Saska teki
Jos hän silloin meni piaanon luo, niin herätti soitto ainoastaan surumielisiä ajatuksia hänen mielessään. Sellaisina hetkinä pelkäsi hän piaanoansakin eikä koskenut siihen moneen päivään. Silloin tuntui elämä hänestä aivan sopusointuisesti kaupungin luonteen kanssa väsyttävältä, nuorasuoralta, yksitoikkoiselta, ja hän vaipui pitkiksi hetkiksi jonkinlaisen joutilaan suruisuuden valtaan.