Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
«Minä sanoin«, puhui kreivi, «että sodissa, olkoot ne mitä laatua tahansa, sotilas ei saa katsoa omaa vaaraansa, jos toivoo voittoa. Miten linnaan rynnistettäisiin, jos sotilas jäisi miettimään pääseekö haavatta pulasta? Miten naisen rakkauden nuori mies voittaisi, jos pelkäisi saavansa kylmyyttä tulensa palkaksi eikä tuota peläten uskaltaisi piirittää naisen sydäntä«.
Margery puheli tyyneesti, osaksi itsekseen, osaksi ääneen, ikäänkuin viihdyttääkseen itkevää lasta, ja äiti kuuli muutamia sanoja; outoja, kummallisia sanoja nämä hänestä olivat, eikä hän muistanut kuin muutamia niistä: "Ja vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahuutta, että sinä Herra olet kanssani, sinun vitsas ja sauvas tukevat minun."
Mutta hän ei varsinaisesti rakastakaan vaimoaan, vaan ainoastaan hänen ehdotonta omistamistaan, jota hän pitää hyvänä seikkana; eikä tuollainen mies pelkäisi menettävänsä tätä hyvää seikkaa, ellei hän pitäisi itseänsä sitä ansaitsemattomana tai vaimoansa uskottomana.
Ja sitten mennä lainkaan kylään » Säikähtyneenä vaikeni hän, ikäänkuin pelkäisi saavansa toria lörpöttelystään. »Mitä aioit sanoa, Regina?» kysyi Boleslav lempeämmin. »Aioin oikeastaan vain pyytää anteeksi, että menin luvatta mutta ajattelin, että herraa ilahuttaisi saada kerran vereksiä munia aamiaiseksi » »Hyvä on, Regina», sanoi Boleslav kääntyen poispäin. »Olet kelpo tyttö.»
Mutta Esa vaikeni ja heilutteli vain kannuansa. Neuvotonna käytti Otto viekkautta: hän huomautti hiljaa: Turusen pojupas jos olisi, niin se ei pelkäisi! Mutta ei Esa näyttänyt olevan halukas voittamaan Pojua ja lähtemään yksin, vaan käytti vuorostaan viisautta, sanoen: Ja jos olisi Sikasen Teppo, niin se ei pelkäisi, vaan tulisi vain vaikka olisi vielä toinen härkä.
Tultuaan ylikammariin, kohensi hän ensiksi makuuvuoteet kuntoon ja istui sitte raamattua lukemaan. Hän luki Psaltarista 23 psalmin: Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu... Ja vaikka minä vaeltaisin pimiässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahuutta, ettäs olet kanssani: sinun vitsas ja sauvas minun tukevat. "Niin, Herra, tule olemaan minun kanssani, Herra, ole minun väkevyyteni!"
Minä lähtisin itse teidän kanssanne lausumaan kiitoksiani, jos en pelkäisi mertä, joka ryösti minulta, mitä minulla oli kalliinta. Mutta luultavasti joku teistä suostuu tulemaan Englantiin ottamaan osaa meidän onneemme." "Sitä minä epäilen, paitsi mitä Vilhoon ja hänen tätiinsä tulee," vastasi Donner.
Kebes hymyillen vastasi tähän: "koeta siis, Sokrates, meitä saada toiseen vakuutukseen ikäänkuin olisikin meissä se pelko; taikkapa pikemmin: ei niinkuin olisi tämä pelko meissä, vaan meidän joukossamme ehkä löytynee lapsi, jolla tämmöinen pelko lienee. Tätä lasta siis koettakaamme rauhoittaa, ett'ei se pelkäisi kuolemata kuni kummituksia."
Jos sinussa olisi rahtuakaan sitä suuruutta, niin et enää pelkäisi onnellisia neitoja, ja tyhjät unelmasi eivät silloin määräisi kohtaloasi, vaan oma selvä tahtosi! Ajatteleppas vähän eiköhän se olisi suurempaa jalompaa? Wappu nojautui ovenpieltä vastaan, oli niinkuin äskenherännyt suuri aatos olisi häntä kohottanut. Niin! sanoi hän lyhyesti ja vakaasti ja laski käsivartensa ristiin rinnan yli.
JUSSI. Näköhairahduksia, hyvin tavallisia. Ei niistä huoli olla millänsäkään, Kun voisit olla pappaa ajattelematta MAIJU. Mutta kun minä en saa häntä pois mielestäni, en vaikka mitä tekisin. JUSSI, Et ainakaan häntä pelkäisi, turhanpäin. Siitähän ne vaan tulevat kaikki nuo kuvittelut. MAIJU. Niin, miksi täytyy minun häntä niin hirveästi peljätä! En sille mitään voi.
Päivän Sana
Muut Etsivät