Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. lokakuuta 2025
Hän oli kylläkin lankonsa kodissa seurustellut »rouva» Bohmanin kanssa, joka siellä emäntänä askaroitsi, vieläpä joskus hänen kanssaan korttiakin pelannut, mutta että »rouva» Bohman tulisi hänen kälykseen hänkin kreivittäreksi se on kerrassaan mahdotonta se ei voisi käydä koskaan päinsä!
Hän kertoi kaikki ja sanoi lopuksi: "nyt näette, äitini, että minä tyttärenänne olen pelannut ylen korkealle ja menettänyt omani ja Hjalmarin elämän ilon, sillä hän ei tule milloinkaan enää iloiseksi ja minä kuolen suruun". "Mutta se on ylpeyttä Hjalmarissa, jota minä en voi käsittää", sanoi rouva; "en minä ole milloinkaan ollut selvillä hänen luonteestansa".
Ja hän ei tietenkään ole koskaan pelannut komediaa? huomautin. Tirehtööri nauroi. Oi, mutta saatte nyt hänet nähdä huomenna. Seuraavana päivänä aamupäivällä, kun saavuin tirehtöörin konttoriin, seisoi siellä oven pielessä nuori ihminen. Hän seisoi aivan oven pielessä. Luulin, että hän on jonkun kauppaliikkeen juoksupoika enkä pannut merkille muuta kuin että hän oli tavattoman laiha.
Hän lausui isällensä, kun otti vaatteet vastaan: "Housuni olin pelannut, Ja liivini menivät kanssa; Vaan isä hyvä anteeks' antoi Suuresta armostansa. Kiitos olkoon isälle, Ett' armahti poikaistansa, Eikä ruvennut kurittamaan Omaa Olliansa". "Suus kiini, maan kappalainen!" sanoi isä puoleksi leikillä ja puoleksi todessa. "Se oli hyvä, ett'et valehdellut". "Kyllä kiusaus oli suuri.
Eräänä ehtoona otti hän kaksikymmentä markkaa rahaa plakkariinsa, kellonsa pisti hän myös plakkariin, ja merivaha-piipun hampaisiinsa, ja lähti huijaamaan. Aamulla tulee hän takaisin murheellisen näköisenä, lähestyy vanhaa äitiänsä ja alkaa laulaa vedet silmissä, suu väärässä ja pää täynnä viinaa: "Piippuni olen pelannut, Ja kelloni olen juonut, Enkä ole nättiä tyttöä Mammalleni tuonut".
Kapteeni oli itse ollut saapuvilla, kun Lagercrantz rannalla pakotettiin luovuttamaan miekkansa, koska hän oli, niin sanottiin, pelannut väärillä korteilla ja pettänyt ylipäällikköä. Nämät tämmöiset tapaukset saivat majurin veren niin tuimasti kuohuksiin, ettei hän enään pysynyt vuoteellaan.
"Te tuomitsette lempeästi, hyvä asessori." "En, se on vaan oikeus: hän oli ihminen, jolle minä todella annoin luottamuksen." "Sitten valitan minä teitä." "Taitaa niin olla; mutta ihanata on kun uskoo kaikki ihmiset rehellisiksi ja jaloiksi. Kuitenkin..." "Mitä sitten?" "Kuitenkin on hän osannut pelata korttinsa aivan hyvästi." "Miten niin? Kuinka hän on pelannut korttinsa?"
Nuori herra eli vaan sohinassa ja kohinassa, siksi kuin hän oli kaiken tavaransa tuhlannut ja pelannut. Jospa kreivi Robert olisi antanut hänelle pienen eläkerahan, olisi hän aina ollut sangen jalomielinen sukulainen. Vaan Jumala varjele, tämä ei kauan olisi hänelle kylliksi ollut!
Tulin sinulle hyvästit sanomaan ja nyt olen valmis ma kuolohon.» »Te pelannut ootte?» »En, varani vaan on lopussa.» Niinkuin liikkumaton kivipatsas tyttö jäi makaamaan. »Kaikk' on mennyt? Teill' eikö vanhempia ja ystäviä ja tuttavia? Miks kuolla, miks kuolla te aiottekin?» Ja suruisna vuoteen laitaa kohti hän kääntyi, ja lausua jotakin hän tahtoi ja tahtoi, mut vaivoin tohti.
Aivan koskemattomana, veikkoseni; siihen lisäksi sekä sinun että minun kameelini valjaat. Mutta mitäs me teemme valjailla ilman hevositta? Minulla on juuri omat tuumani niistä. Athos, sinä saatat minut vapisemaan. Kuulehan, d'Artagnan veikkoseni, sinä et ole pelannut kaukaan aikaan, minä tiedän sen, sinulla on siis varmaan hyvä onni. Mitä sitten?
Päivän Sana
Muut Etsivät