Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025


Ota hänet sen vuoksi mukaasi ja mene Pekkalaisen luo; kyllä ukko keksii neuvon, miten on paras järjestää asiat Matin eduksi, ja myöskin Antin pitäisi sanoa mielipiteensä asiasta ja saatpa nähdä, että hän sen tekeekin." He näkivät nyt nuoremman Makkaraisen tulevan tuvasta ja kävelevän halmeelle päin. He huusivat tämän luokseen.

Muutamat tahtoivat, että äskentulleet suomalaiset asettuisivat yhteen paikkaan asumaan, toiset, että he lähtisivät etemmäksi, ja pari tulokasta oli torjuttukin pois. Saman jutun Pekka sai kuulla joka suomalaisen mökissä matkallaan Pekkalaisen luo. Hänen mielensä kävi levottomaksi, kun suomalaiset alkoivat kinastella keskenään. Heidän pitäisi olla yksimieliset ja auttaa toisiaan.

Isä Pekkalaisen ei ole vaikea osata kuninkaisiin. Sinne pääsee seuraamalla koko ajan meren rantaa. Kaikissa lahdissa jää vielä kannattaa, ja tiedän, että etelämpänä on asuttuja seutuja." Levättyään pari päivää ukko jatkoi matkaa, kun oli ensin sovittu siitä, että jos nuoria miehiä jollakin tavoin hätyytetään, heidän on pelastauduttava niin hyvin kuin taitavat, odottamatta Pekkalaisen paluuta.

Näin puhuttuaan Pekka lykkäsi lankun veteen, vihelsi koiria ja lähti uimaan lykäten lankkua edellään. Pian hän oli päässyt virran poikki toiselle puolelle, jossa hän reippaasti pukeutui ja katosi metsään. Pekka tapasi vanhan Pekkalaisen ulkosalla juttelemassa parin miehen kanssa. Pekkalainen ja miehet tervehtivät Pekkaa hyvillä mielin.

Minä arvelin, että hän meni Pekkalaisen luo, ainakin hän sanoi sinne menevänsä." "Minkä verran teillä on ruokavaroja talveksi?" "No, jauhoja on tarpeeksi asti, mutta lihaa on niukalti. Talvi tuli liian aikaisin, niin että saimme lintuja vähän. Yhden karhun saimme loukusta, mutta sen lihoista jaoimme Elgsjön suomalaisille.

Lienet kai kuullut sen vanhalta Pekkalaiselta?" "Niinpä kyllä; hän sitä minulle puhui ja jutteli paljon muutakin. Entäs Hakkarainen sitten, joka teki niin onnellisen matkan esivallan puheille!" "Niin, olenhan minä siitä kuullut. Tiedätkö, missä hän nyt on?" "En tiedä; jollei vain liene Pekkalaisen luona.

"Ei nyt tällä kertaa; syö nyt ja lepää; meidän täytyy pian lähteä matkaan." Antin lähettämää sanaa Pekka ei paljoa ajatellut. Pekkalaisen sanoma sitä vastoin antoi aihetta moniin mietteisiin; paras oli siis kiirehtiä.

Näytti olevan tulossa taistelu, sillä Rakki oli jo täydessä tappelussa suomalaisen torpanmiehen koiran kanssa. Muutamalla sanalla Pekka kutsui Rakin takaisin, ja kun suomalainen kuuli kotimaansa kieltä, hänen kasvonsa kirkastuivat. Hän otti nyt nuorukaiset ystävällisesti vastaan ja toivotti heidät tervetulleiksi vanhan Pekkalaisen luo Suomenniemelle, jota nykyään nimitetään Luttenäsiksi.

Heidän tullessaan Pekan saarimajaan oli paras majavanpyynnin ja karhun loukkujen virittämisaika; ja kun Matti oli siinä toimessa saanut opastusta, heitti Pekka jäähyväiset. "Tee nyt työtä Matti! Jääköön Teppo tänne luoksesi. Siitä sinulla on hyötyä ja seuraa. Kevätpuolella saat minusta tietoja. Jos sinulle sattuu jotakin vastoinkäymistä, niin mene ukko Pekkalaisen luo.

Tällainen sana saatiinkin pian; virran varrella asuvat suomalaiset saapuivat eräänä iltana Pekkalaisen luo. He olivat varustautuneet ja valmiina retkelle. Pari hiihtäjää lähetettiin edeltäkäsin viemään sanaa alempana asuville, että pohjoisemman seudun suomalaiset olivat tulossa. Niin kuljettiin sitten hiljakseen virranvartta Kärrbakin rantaan.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät