Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. marraskuuta 2025
Verestäen paloivat Pekan silmät sitä muistaessa. Se oli tapahtunut tuossa viereisessä pilttuussa. Se oli toisen teko, mutta iloiten ja peläten oli Pekka nähnyt, kuinka
Se oli odottamaton isku, ja Pekan polvet alkoivat ruveta vapisemaan. Kasvoiltaankin hän kävi tuhkaharmaaksi ja itkunsekaisella äänellä soperteli: "se oli hävytön teko Kaaprolta! Kerrassaan hävytön teko!" "Kun ei olisi tehnyt hävyttömämpiäkin", tuumaili emäntä.
Hän huusi luokseen Pekan, joka oli pysähtynyt vähän matkan päähän keskustelevista. "Kuules, Pekka", sanoi hän, "Matti sanoo, että sinä tahdot maksaa minulle veroa Bogenin torpista." "Niin on aikomukseni, ja sen vuoksi tulin tänne." "No, jokaiselta perhekunnalta tahdon pukin; missä ne nyt sinulla ovat?"
Pekan mielestä oli ja pysyi Varsa kuitenkin samana vuodesta vuoteen ja yhtä hyvänä kuin loisto-aikoinaankin, vaikka he kumpikin jo alkoivat harmaantua. Sitä mukaa kuin ikä kului, näytti kumminkin heidän ystävyytensä lujenevan, mutta viimein tuli heillekin ero katkera ero.
"Ole hulluttelematta, ämmä", tokasi Pekka, nauraahan sinulle jo kylän harakatkin, kun tuommoista melua pidät." "Naurakoot, naurakoot vain ja minä nauran mukana, kun Kusti poikana sain takaisin, niinkuin kuolleista." Eukko-parka todellakin rupesi nauramaan, hykersi kämmeniään ja hääräsi Pekan ja muukalaisen ympärillä, niinkuin mettä etsivä mehiläinen.
Ainoa, mikä vielä oli tekemättä, oli Eerik-herran tavaralaatikon tallettaminen, ja siihenkin keksittiin keino. Pojat kaivoivat tammen juurelle kuopan ja sisustivat sen tunnettuun suomalaisten tapaan kuusenkuorilla ja peittivät sen tuohilla ja mullalla. Nyt tuli Pekan pyssyn ja metsästysvehkeiden vuoro.
"Teidän pitää levätä muutama päivä pitkän matkan kuljettuanne; olette kumpikin väsyneen näköisiä." Antti tulikin pian kotiin, ja hänen mukanaan oli sekä Matti että Grills. He olivat kaikki iloissaan Pekan tulosta. Häntä oli kauan odotettu. He tahtoivat Pekan kanssa neuvotella eräästä äskettäin tapahtuneesta asiasta.
"Ja kyllä se kirves kannattaakin neljä markka; sillä siinä on neljä naulaa rautaa, kaksikymmentä luotia terästä, tynnyri piittä, Pekan ja minuun päiväni ja meidän molempain hiki ja vaiva". "Ei sillä joka poika veistäkkään", puheli Pekka. "Meidän iso kirves ei paina täyteen neljää naulaa, enkä minä sillä kauvan suinkaan viitsi erällänsä hakata".
Pekan oli silloin ottanut hoiviinsa hyväntahtoinen, mutta köyhä Mikkelin pappi, jonka luona hän sai oppia ruotsia sekä lukemaan ja kirjoittamaan. Nyt hänen sukulaisensa olivat hänet ottaneet mukaansa matkalleen Ruotsin rauhallisiin ja turvallisempiin metsäseutuihin.
Illansuussa hän tuli takaisin. Asia oli toimitettu. Toipa hän vielä pienen kirjelipunkin siltä, joka oli kirjeen vastaanottanut. Drake antoi Pekan mennä. Jäätyään yksin hän mursi kirjeen ja luki seuraavat rivit: "Kustaa Drake, minä alan pelätä Teitä. Puoliyön hetki minua kauhistuttaa. Taivaan nimessä, älkää tulko!" Hyvä on, sanoi Drake ja repi kirjeen palasiksi. Minä tulen.
Päivän Sana
Muut Etsivät