Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. marraskuuta 2025
Minä olen nähnyt opettajia, jotka astuivat virkaan täynnä ajan vapaata henkeä, ja muutaman vuoden kuluttua ovat he kokonaan vaipuneet vanhan tavan orjiksi, muuttuneet talonpojiksi, ja heidän ulkomuotonsakin on tullut huolimattomaksi ja veltoksi. Hän kirjoitti paperilipulle: muista! ja pisti sen peiliin. Viimein hän kavahti seisaalleen ja läksi ulos kävelemään sitä tietä, jota oli tullut.
Mukavaan, puolilepäävään asemaan hän kuitenkin jäi, heitettyään vielä pikaisen silmäyksen peiliin. »Te olette sairas?» kysyi Nymark tervehtien häntä kädestä. »Ainoastaan väsynyt», hymyili Alma ja osoitti tuolia. Nymark vetäisi sen lähemmäksi. »Kenties tahtoisitte levätä?» »Teidän seuranne virkistää, luulen, enemmän.» »Sitten istun luonanne hyvällä omallatunnolla.»
Minä ajattelin isäni hautaa kirkkomaalla likellä kartanoamme ja kuinka äitini makaisi siinä sen puun alla, jonka tunsin niin hyvin. Minä nousin tuolille, kun jäin itsekseni, ja katselin peiliin nähdäkseni, kuinka punaiset silmäni olivat ja kuinka murheelliset kasvoni.
"Mutta sen sanon sinulle, siivo nainen ei koskaan uteliaasti kurkista peiliin, vaikka nenä istuisikin sievästi oikealla paikallaan... Syntiä se on, tiedätkö sen?... Jos emäntä raukkani ajoissaan olisi ottanut Kristinan pois peilin luota, olisi monta asiaa ollut toisella kannalla... Minä peitän peilin ennen lähtöäni, tiedä se!" Sitä hänen ei tarvinnut tehdä.
Mutt' ah! täll' erää kiittelen Sua, mullan-lasta kaikkein vaivaisinta: Mun epätoivost' irti tempasit, Jonk' alla mun jo miltei hukka peri. Oi ilmestys, sä pilviin ylenit, Sun rinnallas ma oon vaan halpa keri! Ma Luojan jäljennös, jok' arvelin Jo ikitoden peiliin katsovani, Ihailin taivaallista loistettani Ja itseäin, mi maasta ylenin!
Teki mieli viskata hänet menemään, kun vaan lähelle tuli. Ei, mutta tämä ei käy laatuun! hän mutisi ääneen ja nousi istumaan. Minä en mahda olla oikein terve. Hän katsoi peiliin. Lihava hän oli ja pulska, ei sairauden merkkiä missään, vaikka kuinka olisi tarkastellut. Lähden kävelemään koetteeksi. Onpa herennyt satamastakin. Nuttu päälle, kalossit, hattu ja keppi. Hän astui portaille.
Toisen ikkunan edessä seisoi marmorikuva, viisaus, käsivarret ristissä, katse tyyni ja vakava. Sen vieressä, ikäänkuin siihen kuuluvana, oli erään martyrin kuva, rinta läpi puhkaistuna. Kuultuansa dosentin nimen nousi nuori neiti hitaasti ylös, pani pois kirjan ja katsahti peiliin.
Mutta täytyi hänelle toki suoda sananen. »Olet kai hyvin ylpeä uusista vaatteistasi?» kysyi hän. Regina punastui aivan kaulaansa myöten. »Oi nehän ovat aivan liian kauniit minulle», kuiskasi hän yhä hymyillen, yhä ujosti keimaillen ja vilkuen syrjäsilmin Boleslaviin. Hän vain ei ollut vielä kylliksi Eevan tytär kurkistellakseen peiliin.
Lähde heti paikalla luotani ja mene huoneesesi, jossa saat olla siksi kun minä tänä yönä tarvitsen sinua riisuutuessani. Andromeda saa kuuletko eukko, sinä saat tuoda veljeni luokseni ja sinut hän, luullakseni pikemmin päästää takaisin, kuin Thaïin. Sinun ei tarvitse peiliin tirkistellä, sillä sinun rypyissäsi ei ole mitään muuttamista. Eiköhän pääkoristeeni jo liene valmis!
Ottivat osaa suurella hellyydellä kaikkiin keskusteluihin, halailivat ehtimiseen toisiaan vyötäisistä ja puhuttelivat lakkaamatta toisiaan hellillä nimillä. Mutta oli siellä muutamia synkänkin näköisiä kasvoja. Tarkkaan nekin joka paikan kävivät, avasivat joka oven ja katsoivat joka peiliin. Mutta peilit heidän mielestään rumensivat sekä kasvot että hatun.
Päivän Sana
Muut Etsivät