Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
Hänen silmänsä tulivat täyteen kyyneleitä puhuessaan hänen nöyrästä, kiitollisesta mielentilastaan ja hänen rakkaudestaan häneen ja lapsiin. Muutamia päiviä jälkeenpäin tapasi pastori Richardin iloisassa puutarhassa. Ihana oli päivä, ja virvoittava, raitis ilma, sanoi hän, oli tehnyt hänelle enemmän hyvää, kuin kaikki hänen nauttimansa lääkkeet.
Syntyi vähäsen levottomuutta kirkon penkissä. Pastori katsahti alas ja sitte ylös laivaan: se hiljakseen pyöri, seisattui ja alkoi pyöriä toisaalle. Pastori vaikeni ja käytti nenäliinaansa. Niin sai hän kiinni toisen langan. Hän selitti, mitä rakennustaiteessa tarkoitettiin kirkkolaivalla. Ja siitä olivat oppineet erimieliset.
Mutta hän meni ensin pastorin luo kysymään, mitä hän arveli suutelemisesta. "Riitelisiköhän se minun papillista arvoani vastaan?" kysyi lukkari. "Suudelkaa te vaan, minkä jaksatte, Suhr", vastasi pastori. Ja lukkari meni Swartin emännän luo, kumarsi hänen edessään ja yks kaks! suikkasi hänelle suuta vasten huulia. "Oh, herra jesta, lukkari!" huudahti eukko säikähdyksissään.
Saatuaan kaikki kysellyksi kertoi hän itse suuren englantilaisen perheestä, kaurasta ja lohen pyynnistä, hallituksen toimista ja kunnallislautakunnan neuvotteluista. Neiti Hanna puolestaan kertoi kelpo Martinovista, kultaraudikon surullisesta kohtalosta sekä pastori Raumbacherin erinomaisesta saarnasta.
"Kun Martin ja Ainan asiat ovat, niinkuin niiden olen kuullut olevan, ja kun tuo Kirrilä on niin raaka paikka, niinkuin tiedätte, niin eikö olisi parasta, että estäisitte lapsenne sinne joutumasta, sillä pelkäänpä Martin olevan samanlaisen", sanoi pastori. "Voi hyvä pastori! Martti ei ole paha; hän ei ole semmoinen kuin he", sanoi Aina tuskallisesti.
"Niin, kas ensiksikin minun täytyy pyytää pastoria olemaan niin hyvän ja antamaan anteeksi suuren rohkeuteni tulla näin, mutta nähkääs pastori, minulla oli vähän jotakin, jota tahtoisin saada sanotuksi..." Daniel vaikeni, raapasi päätään, loi pastoriin hyväntahtoisen, veitikkamaisen katseen, vaan seisoi liikahtamatta ovella.
Panu päästää suustaan äkäisen, ärjäisevän äänen, niinkuin tekee karhu, jota pesäänsä sorkitaan, mutta ei pääse liikahtamaan. Jouko uikahtaa kuin pelästynyt koira ja rientää ulos kirkosta. Pappi ja Reita sitovat ristiin vankinsa ranteet ja nostavat luukun auki. Tule ulos sieltä! komentaa pastori.
MARTHA. Ketä sitä etsitään? ELISABETH. Maijua. Martha ottaa huivin päähänsä, niin menemme yhdessä. MARTHA. Rautatiellehän se läksi. PASTORI. Rautatielle? MARTHA. Niin, matkalaukkuun pisti vaatteita ja meni aika hamppua. Portilla vilkutti vossikkaa. »Mihinkä te nyt matkustatte?» minä kysyin, siinä kun toisesta päästä kannoin laukkua. Ei virkkanut mitään ennen kuin istui roskissa.
Herra pastori esitti nyt morsiusparin maljan, ja kun se oli juotu, nousi lukkari: »Mitä asiaan tulee, niin emme me molemmat vanhat, naapuri Swart ja minä, voi muuta tehdä kuin koettaa säilyttää yksimielisyyttä.
"No, se on oikein! näin iloista ja hauskaa pitäisi nuorten kesken aina olla", sanoi pastori, puettuna virkatakkiin, jonka kaikki napit olivat kiinni, ja kalotti päässä, hieroen käsiänsä.
Päivän Sana
Muut Etsivät