Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Aadolf ja Eerikki, se oli Rolfin pojan nimi, päättivät yhdessä oppijakson koulussa ja kimnaasissa ja tulivat samalla kertaa yliopistoon, jossa Eerikki ennenpitkää päätti jumaluusopilliset opintonsa ja vihittiin papiksi. Nyt oli hän pappina Tukholmassa, jossa hän oli tunnettu hengellisenä puhujana ja varsinkin käytännöllisenä kristittynä ja köyhäin ystävänä.
Häntä oli alkanut jo kyllästyttää pappina olo tyttöjen leikeissä ja muusta hän ei osannut papin arvoa ajatella. Mutta koulunkäyntiä hän ajatteli mielellään ja se tuntui mukavalle. Hän näki itsensä herraspoikana, sievissä vaatteissa ja kirjoja kainalossa. Itsekseen puhui ja mietti, että mitähän toiset pojat sanovat, kun saavat tietää. Entä tytöt?
'Luotatko minuun nyt? tiedusteli hän. 'En luota, ellet puoleen vuoteen pidätä itseäsi kaikellaisista juomingeista ja pidoista. Hän teki senkin. 'Uskotko minua nyt? 'En, ellet jälleen lähde kouluun ja lue itsesi papiksi. Hän lähti sinnekin, ja vuoden päästä palasi hän valmiina pappina. 'Nyt varmaan et enää epäile? kysyi hän, ja oli kun olikin täydessä pappispuvussa.
Emmasi kai hommaa kuin paras pappilan rouva? Näkyyhän ne siellä Karoliinan kanssa parastaan koettavan köyhäin ja kärsiväistenkin kanssa. Työtä mahtaa olla sinullakin yksinäisenä pappina niin suuressa seurakunnassa arvaahan sen varsinkin tämmöisenä nälkä- ja kuolinvuonna. Onhan sitä, välistä melkein näännyksiin asti, sairaiden kanssa varsinkin.
"Vihittiinkö te papeiksi tuossa mustassa nutussa ja vannoitteko te papin valannekin siinä?" "Emme tosin, mutta se oli ensimäinen ja viimeinen kerta kuin me kasukkaan olimme puetut." "Ja ensimmäinen ja viimeinen kerta, kuin te aivoitte olla pappeina, niinkö?" "Pappina käy oleminen ilman kasukkaa ja messu-paitaakin." "Viimeinen värsy huomen virrestä alkaa kohta", huomautti unilukkari.
Nyt on aika minun tehdä työtä ja auttaa.» »No, no, poikaseni, mitäpä me vanhat ihmiset tarvitsemme. Omahan meillä on mökki, eikä menomme suuret ole. Toisin on sinun. Tulet elämään herrasihmisten joukossa, vieläpä pappina. Semmoiseen tarvitaan enemmän varoja, eikä taida apulaisen palkka olla suuri.» »Ei ole, vaan eivät menonikaan.
Siinä valtasi hänet hellä heimolaisuuden, sukulaisuuden ja kodikkaisuuden tunne. Hänellähän oli sisar, heillä oli yhteistä harrastusta. Ja tämä oli heidän vanha kotinsa, näin olivat isä ja äiti täällä kesäöinä työskennelleet. Jos tämä todella olisi hänen kotinsa. Jos hän olisi pappina täällä.
Viikon päästä oli minulla valmisna koko joukko sieviä, umpipuusta tehtyjä, pieniä astioita, jotka hyvin sopivat lasten leikkikaluiksi. Oli lauvantaipäivä, ja pyhä uhkasi tulla leivätönnä perheeseen; mutta minulla oli kaupanhalua, läksin siis onneani koettelemaan pappilaan. Pappina oli silloin pitäjäässämme oikea köyhäin isä, yli koko maamme tunnettu Jonas Lagus.
Erkki on pappina Hämeessä. Hän on jo kolmatta vuotta ollut naimisissa ja Erkin pikku Mannelle Kerttu ompeli vaatteita, niin somia ja sieviä, että iso-äiti oikein halasi nähdä sitä pientä olentoa, joka niihin oli pukeutuva. Erkiltä oli tullut kirje, jossa pyydettiin että äiti ja sisar tulisivat joulua viettämään hänen kotiinsa.
Hänen isänsä oli ollut pappina Brandenburgissa ja hän oli kasvanut sellaisessa ilmapiirissä, jossa elämän suuruus ja syvyys ymmärretään ja jossa nuoret saavat alusta pitäen sellaisen henkisen perinnön, ettei mikään myöhemmin voi heiltä sitä riistää.
Päivän Sana
Muut Etsivät