Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. lokakuuta 2025
Mamma istui ja odotti teekyökin ääressä, kunnes alkoi kuulua papan askeleita ensin kaukaa ja sitten salin ylitse. Silloin mamma rupesi kaatamaan teetä ja lupasi Helenan alkaa laittaa voileipää. Pappa tuli, istui, otti mammalta vastaan teelasin, kääri hitaasti auki ruokaliinan, pisti sen nurkan kaulaansa ja levitti muun osan rintansa yli.
Mitä ? Onko joku sinulle Kuka on jotain sinulle puhunut? sanoi äiti levottomasti. Tänään, juuri nyt minä kuulin väen puhuvan . Mamma, mamma, hän on papan hän on minun hän on minun veljeni! Lapsi, lapsi, se tapahtui ennenkuin me olimme naimisissa, kiiruhti äiti tuskaisesti sanomaan. Sitten tiedän minä enemmän. Maija sanoi, että niitä on joka paikassa, pieniä ja suuria.
Koettaa vaan ajatella, ettei ole ketään katsomassa. HANNA. Vaikka niinkin. Kuule, siellä on vieraita eteisessä. MAIJU. Taivas! Täti Savén ja täti Emilia! Minä onneton, kun unohdin papan asian. Nyt minut paha perii ihan elävänä. HANNA. Mitä se on? Mikä sinulla on hätänä? MAIJU. Mene sinne ottamaan heitä vastaan. Kylläpähän kuulet mene, mene! Tästä mahtaa tulla kaunis soppa. Tervetultua!
JUSSI. No niin no, tule sitten! HANNA. Mamma jää tänne papan luokse. PASTORI. Menköön hänkin, jos haluttaa, menkää kaikki! ELISABETH. ja sinutko jättäisimme yksin, Henrik? PASTORI. Yksin en jää Jumala on kanssani. ELISABETH. Sinä olisit valmis laittamaan jok'ainoan meistä pois. PASTORI. Jos Herran asia niin vaatii. ELISABETH. En minä sinusta luovu, Henrik. Hyvästi, rakkaat!
Minä en ennättänyt muuta kuin nähdä heidät, sekä papan itse majesteetin että perintöprinssin. Molemmat näkyivät olevan kauniita ja uljaita miehiä. Sen kuulin vaan siinä kiireessä, kuin armollinen esivalta huusi mennessään minulle: 'käy meillä Koskelan Matti, ennen kuin pois lähdet; minulla olisi sinulle vähäsen asiaa!"
Ihan varmaan Helena huomasi, että juuri tästä ajasta asti papan ja mamman suhde oli toinen, kuin se mamman kertomuksista päättäen oli ennen ollut. Nyt oli pääasia heidän suhteessansa se, etteivät he puhuneet mitään toistensa kanssa. Helena ensi alussa luuli, että tuo kuului ehkä heidän tapaansa.
Pitäisi papan kuitenkin muistaa, mitä on itse sanonut, viimeksi tänä aamuna tuossa aidan takana.... Ja mitä se muuten kuuluu tähän, mitenkä olisi tehty tai jätetty tekemättä, jos ei olisi ollut ruumista, koska siinä kerran oli ruumis? Ei siinä ollut mitään ruumista! hönkäisi ukki. Eikö ollut ruumista?
Siihen pantiin pieni pyöreä peili, mamman messinki-kampa, linkku-veitsi, ja Herra tiesi, mitä kaikkia siihen mätettiin; mutta luultavasti oli siinä jo piippu ja tupakka-massikin; sillä niitä neuvoja oli Olli jo saanut käyttää oikein "papan" antamalla luvalla, ett'ei tarvinnut enään sala-kähmään sitä iloa nauttia.
Istupas nyt tuohon vähäisen! HILMA. Teillä ehkä on vielä joku salaisuus papan kanssa ? ONNI. Hahaha, salaisuus papan kanssa! Ei enää, kultaseni, ei enää. Ja kyllä se kohta tulee ilmi, koko juttu. Mutta minullapa on toinen salaisuus, ja se on sinulle, Hilma. HILMA. Minulle? ONNI. Mutta se ei milloinkaan tule ilmi, ellet sinä nyt kauniisti jää tänne. HILMA. Vai niin. ONNI. No, jäätkö sinä?
Minun puolestani on se sukulaisuus jo kauan sitten ollut rikottu, siitä saakka kun setä alkoi yllyttää pappaa heränneitä vastaan, ja nyt se näkyy, mitä he oikein ovat. Mutta miksi ovat ihmiset sellaisia? huudahti Naimi heittäen vaatteensa menemään. Siksi, että ovat jumalattomia. Minä näin papan silmistä, sanoi Kaarina, ettei hän, vaikkei mitään virkkanutkaan, hyväksynyt tädin kirjettä.
Päivän Sana
Muut Etsivät