Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Heikolla, tukahutetulla huudolla tarttui hän vanhan palvelijan käteen, joka vielä pysyi uskollisesti hänen rinnallaan; tämä rupesi häntä pitelemään molemmilla käsillään ja rouvan pää vaipui hänen olkapäätänsä vasten. "Auttakaa häntä!" huusi kenraali ovella seisoville palvelijoille. "Auttakaa häntä ja viekää rouva toiseen huoneesen!"
Persiassa on nimittäin tapana loput antaa palkkioksi palvelijoille, eli niitä kärkkyvälle rahvaalle. Sentähden ylhäiset keittävätkin päivittäin kolme vertaa enemmän, kuin he itse syövät. Nyt vasta voitiin hengittää. Palvelijat toivat pesuvettä, mutta ei pyyheitä; Persialaiset antavat ilman kuivata pesuveden, mutta me sen kuivasimme nenäliinoihimme.
Suurimpien ponnistuksien perästä onnistui palvelijoille pitää ruuhta niin lähellä kalliota, että Niilo taisi nostaa vapisevan tytön siitä pois; mutta tuskin oli nuorukainen saanut jalansijaa kalliolla, ennenkuin suuren suuri ärjy-aalto peitti hänen ja kantamuksensa, ja lennätti ruuhen ison matkan päähän rannasta.
"On tosin", myönnytti Antero, "katsokaa, minä olen teitä tähän saakka uskollisesti palvellut vähästä palkasta; vaan kun olen saanut kuulla, että palvelijoille muualla maksetaan paljon enemmän, vaikk'eivät puoleksikaan tee niin paljon työtä kuin minun on pitänyt tehdä, niin olen päättänyt pyytää teiltä vastaavaista koroitusta palkassani."
Hän makasi siinä ja tuijotti Jakobin rikokseen, kunnes salissa alkoi tuntua kylmältä. Eikä hän tietänyt, miten hän voisi leppyä... Hitaasti riisuutuessaan nousi monta katkeraa asiaa hänen mieleensä... Entä jos hänkin lähtisi noin vaan kotoa pois! jättäisi kaikki palvelijoille; ottaisi vain apua! Kannattiko tässä enää välittää pojasta ja pikku tytöstä!...
Enkö saa ollenkaan, ensinkään juomarahaa?" Klealla oli ainoastaan kaksi hopeadrakmaa, joista toinen oli hänen omansa toinen Irenen. Kuningas oli viimeisen edellisenä äitinsä kuolinpäivänä lahjoittanut rahasumman Serapiin temppelin palvelijoille ja palvelijattarille jaettavaksi, ja siitä hän ja hänen sisarensa olivat kumpikin saanut osansa.
Hän ei muuten näyttänyt olevan paraalla tuulella; tyttöjen läsnä-olo, pastorin hajamielinen kiire, ja monet määräykset, joita hänen vielä ennen lähtöään tuli antaa palvelijoille, tekivät hänet levottomaksi ja saattoivat hänen kasvoillaankin kuvautumaan mielipahan, jota ei edes pastorin läsnäolo voinut karkoittaa.
Ja antelias herra, ja herra, josta ei paljo vaivaa ollut. Ja aina hänellä oli joku lempeä sana palvelijoille, ja jos siksi tuli, hän kohteli heitä myös lempeydellä. Mutta kaiken sen ohessa hänellä oli eriskummalliset tapansa sekä oikkunsa, ja tämä oli yksi niistä.
"Luo päältäsi nöyrä verhosi", sanoo hän "ole ynseä sukulaiselle, äkeä palvelijoille, anna kielesi kajahutella valtioviisautta, tavoittele ominaista käytöstapaa"; josta johdonmukaisesti seuraa laatu ja keino, niinkuin: vakava muoto, arvokas ryhti, verkkainen puhe, niinkuin ylhäisten on tapa, ja niin edespäin.
Nyt viittasi hän palvelijoille, käski heidän tarjota juomia ja istui sitte laulamaan. Laulu oli niin ihana, niin lumoava, että sellaista ei kartanon herra ollut milloinkaan kuullut. 'Miksikä et sinä ennen noin ole laulanut? sanoi herra. 'Minä en enää koskaan tahdo kuulla ääntäsi sellaisena, kuin se ennen on ollut'. 'Armollinen herra! vastasi tyttö. 'Sorretun ääni ei ole vapaan ääni.
Päivän Sana
Muut Etsivät