Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
Kilvan korottivat he minulle palkkaa, niin että se meni jo ennen kuulumattomiin. Niin olin palveluksissa yhtämittaa kymmenen vuotta. Säästävä kun olin, kokosin noista palkoistani melkoiset säästöt. Kaikki ihmiset kunnioittivat minua, niinkuin arvon miestä ainakin.
Kun keisari ei enää maksanut sotaväelle palkkaa, niin Gregorius sen maksoi; kun Roomassa ei ollut kylläksi sotaväkeä, hän väestölle toimitti aseita käteen; kun Beneventon langobardit ahdistivat Neapolia, hän lähetti sinne päällikön johtamaan puolustusta; jos sotaonni oli vastainen, hän yritteli sovintoa, ja kun Ravennan exarkki ei tahtonut sovinnon ehtoihin suostua, hän uhkasi rakentaa rauhan omin päin.
Siinä häpeällisessä tarkoituksessa sen tein, että rouva rupeaisi minua luusimaan ja palkkaa ylentämään. Onko rouva niin hyvä ja antaa sen anteeksi minulle?" Rouva tuli vahan hämilleen. "Mitä se nyt on? Enhän ikinäni ole moista kuullut. Anteeksi pyytäminen on meidän kaupungissa jotain outoa ja uutta. Kyllä minun puolestani saa anteeksi olla.
Jota lähemmäksi Juhannus-aatto tuli, sitä väkäräisemmäksi ja koukkuisemmaksi näyttihe hän puheissaan, olennossaan. Lausuipa kerran Topiaallekin: "Minä vilistän tieheni, ett'ei kuu kuule eikä päivä näe, joll'ette siksi ajaksi palkkaa poliisia tuohon puodin eteen." Topias oli hyvinkin ymmärtävinään mitä poika pelkäsi. Hän katsoi rottinkiin ja huomautti samassa: "Onhan tuo tuossa; on pitkä ja vahva."
Canidius Ja muutkin karkulaiset palkkaa saavat, Mut ei vain kunniaa. Tein itse pahoin; Ja sitä kadun nyt niin karvaast', ett' on Ijäksi ilo mennyt. SOTAMIES. Enobarbus, Antonius kaikki aartees sulle laittaa Ja vielä lahjojakin. Tuoja tuli Mun vahtimolleni, ja telttas luona Nyt purkaa muulinsa. ENOBARBUS. Kaikk' annan sulle.
Yks aarre sentään on, min sois vain sille, jok' erityisesti sen ansaitsee; ja toinen, jot' ei konsaan vapain tahdoin jakaisi ansiollisimman kanssa ; ne aarteet mainitakin sulle voin: yks seppele, naissuosio on toinen. LEONORA. Nuo lehvät, nuorukaista seppelöivät, vakaata miestä onko loukanneet? Mut ethän hänen runotyöllensä ees itse palkkaa vaatimattomampaa ois voinut keksiä.
Hän ei vaan mahda riidellä isännän kanssa siitä hyyryvelasta?! Laitinen pitää, että saisimme asua tässä ilmaiseksi, kun ei ole mitään palkkaa tuosta kauheasta lumenajosta ja kun on niin vaikea tulla toimeen. Nyt ne viheltävät poliisia. Laitinen on niin hurja viinapäissään ja viime aikoina se on kiukussaan juonut enemmän kuin tavallisesti jos ei se vaan Mitä on tapahtunut? Tappeleeko Laitinen?
Siihen on taas meillä Koskenkin koko seppä." "Mitenkä? Sepitetäänkös teillä käskyt ensin?" "Kuinkas muutoin? Eihän sitä suorastaan sovi puhtaaksi kirjoittaa." "Paljonko sinulla on palkkaa?" kysyin minä. "Kolmekymmentä viisi ruplaa ja viisi ruplan saappaiksi." "Oletkos tyytyväinen?" "Olen kyllä. Ei meidän konttoriin pääsekään joka mies.
"Kuulkaa, isäntä, nyt minä palvelen teitä viisi vuotta ilman palkkaa." "Mitäs sillä tarkoitat? Miksi ilman palkkaa?" "Siksi, isäntä, että minun pitää maksaa teille oriin hinta." "Minkä oriin?" "Lääkärin kotia tultuani, sain tietää hänen olevan haetun Rannanpieleen, jonne tulee sieltä runsas peninkulma.
Ja siitä kokonaisten kansakuntien kilpailu ... pakko tappaa toisiaan ... pässien. Ja nyt tässä, kuinka pitikin tähän joutua? Tätä ajatellessa tulee höperöksi... Se kallis aika täällä, näillä Suomen kasvamattomilla kankailla... Isoilla tiloilla siellä muualla, Lounais-Suomessa, maurusi työväki yhä lisää palkkaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät