Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025


Poika pilkisteli kiven alle, näki siellä palavat silmät, alkoi miehille huutaa: 'Jänis louhessa lymyy, keträsilmä kiven alla. "Täältäpä Pajari vedettiin esiin, nostettiin hevosensa selkään, ja elävänä kudottiin mies hevosinensa kiviraunioon. Pajarilta pää vaan heitettiin näkymään, ja suun eteen pantiin makea voileipä näläntuskan kiihottamiseksi.

Mutta jos olisitte nöyriksi, rukoilisitte polvillanne: »Hyvä herra, lähde armossa pois, anna meille tien aukaiseminen anteeksi, emme koskaan enää, korkea pajari, sinulta tietä tukkea», niin sitten hänestä pääsisitte ... niin täytyy minun tehdä, kun mitä tahdon saada aikaan.

Hän, joka koko ajan oli keskustelua johtanut, nuorenpuoleinen mies, alkoi: Toistakymmentä vuotta on nyt Panu hallinnut, pitänyt anastamaansa valtaa kuin paras pajari. Uhria uhrauttaa, taikoja teetättää, uhrimenoilla kansaa rasittaa, mutta kansa on kyllääntynyt, eikä lähde apua Panun uhreista eikä taioista. Eivät ole haltijat hänen vallassaan, ei ole Tapio kuulevinaan, eikä mielly metinen Mielikki.

"Kuninkaallisen käskyn kuultua hyökkäsi kansa miehissä Pajaria vastaan. Tämä iski kannuksensa ratsunsa kylkeen; ori kiiti kuin nuoli kirkosta ulos. Täyttä laukkaa laski nyt Pajari Syrjäsalmelle päin, kohti Venäjän rajaa, jonka yli päästyänsä hän olisi ollut turvassa. "Mutta koko kirkkoväki ajoi häntä perästä, huutaen kostoa sortajalle.

"Vanha Pajari, näette, tuo kuuluisa ihmisten kurittaja, joka tällä mäellä ennen asui, oli ilkitekoihinsa ja rikoksiinsa niin paatunut, ett'ei hän enää välittänyt Jumalasta eikä esivallasta, eikä kansa mitenkään enää jaksanut kärsiä hänen orjuuttaan. Vihdoin läksivät miehet täältä Ruotsin kuninkaalle valittamaan Pajarin ilkitöistä ja kysyivät, miten hänen kanssansa oli meneteltävä.

Ensimäisenä ratsastaa Pajari itse valkoisella oriillansa, päässänsä paistaa kultanen kypäri, vaan musta ja hirvittävä on muotonsa. Keihäänsä kärjessä kantaa hän sarvekkaan hirven päätä metsästysonnensa osoitteeksi. Pajarin rinnalla ratsastaa ylpeästi ulkomaalainen ritarimies, veden karvaisella hevosella, kantaen keihäänsä kärjessä verisen kontion päätä.

Kuningas antoi silloin lupakirjan miehille tappaa Pajari. Tästä tämä ei millänsäkään. Saatuansa tiedon kuninkaan kirjeestä, päätti hän sitä julistettaessa lähteä kirkkoon, siten vielä ylenkatsettaan osoittaaksensa. Valkoisella oriillaan ratsasti hän Herran huoneesen ja astui hevosineen päivineen ristikäytävälle, keskelle kirkkoa kuulutusta kuuntelemaan.

Huhuttiin, että hänestä muutamissa vuosissa oli tuleva rikas pajari ja että hän oli rohjennut luoda silmänsä valtiopäivämiehen ainoaan, vielä naimattomaan tyttäreen, mutta tämä oli ilmeistä panettelua, sillä ei valtiopäivämies eikä hänen tyttärensä voineet sietää vanhan Toivon uutta kapteenia. Kaiken tämän ja vielä paljon muutakin tiesivät Toivon laivamiehet kertoa Eerikki Ljungille.

Yks tie, kaks asiaa. Eikö tuo Hetvi pysyne kehrävarsineen Toholassa. Samu saattaa muuttaa sinne kotivävyksi. Semmoista ne keskustelivat. Samu vei kuulutukset sakastiin. Siellä tapasi hän nimismies Löngrénin, jolta heti kysyi Pekkolan jutun pöytäkirjaa. Pekkolan jutun! Jassoo! Joko se Toholan pajari sinua komentaa asioitansa toimittamaan? Ei ole tullut. Lykkyä tykö, lykkyä tykö!

"Niin oli vihdoin vanha pahantekiä joutunut koston kynsiin. "Vaikka saari oli pieni, koetti Pajari vieläkin henkeänsä pelastaa; piiloutui kiven alle, vaan ei tämäkään keino auttanut. "Sattuipa pieni poika paadelle nousemaan, jonka alla Pajari piili, tunsi kiven tutisevaksi pahantekiän sydämen tykytyksestä.

Päivän Sana

merilinnan

Muut Etsivät